Ukraina on iskenyt muutaman päivän sisällä useisiin Venäjän ohjustuotannon toimitusketjun eri osiin.
Iskujen kohteena on ollut ainakin neljä tehdasta, jotka valmistavat komponentteja Venäjän ohjustuotantoon ja laajemmin sotateollisuuteen.
Oslon yliopiston ohjusteknologian tutkija Fabian Hoffmann on listannut iskut:
Lokakuun 23. päivä: Orjolissa sijaitseva Protonin tehdas, johon iskettiin Storm Shadow/SCALP-EG-risteilyohjuksilla. Proton valmistaa optoelektroniikkaa ja elektronisia komponentteja Iskander-M-ohjuksiin, S-71K Kover -risteilyohjukseen ja Pantsir-S1-ilmatorjuntajärjestelmään.
Lokakuun 24. päivä: Toljatissa sijaitseva Togliattikautšukin tehdas, johon iskettiin pitkän kantaman lennokeilla. Tehdas valmistaa isobutyleeniä, jota tiettävästi käytetään raaka-aineena kiinteiden rakettipolttoaineiden valmistuksessa. Satelliittikuvien perusteella kaksi isobutyleenin tuotantoyksikköä näyttää vaurioituneen.
Lokakuun 25. päivä: Bereznikissä sijaitseva AVISMA-tehdas, johon iskettiin pitkän kantaman lennokeilla. AVISMA valmistaa noin 96 prosenttia Venäjän titaanisienestä, jota käytetään ohjusten ja taistelulentokoneiden metalliseoksissa.
25.–26. lokakuuta: Jeletsissä sijaitseva Energijan tehdas, johon iskettiin Storm Shadow/SCALP-EG-risteilyohjuksilla. Energia valmistaa akkuja Iskander-M-ohjuksiin ja on tiettävästi Venäjän ainoa liitopommien ohjausjärjestelmissä käytettävien akkujen valmistaja.
– Nähtäväksi jää, kuinka paljon nämä iskut vaikuttavat Venäjän ohjustuotantoon. Aiemmilla iskuilla venäläisiin komponenttivalmistajiin näyttää olleen vain rajallisia vaikutuksia, Hoffmann kommentoi X:ssä.
– Venäjä ei kuitenkaan ole aiemmin joutunut toimitusketjunsa eri osissa peräkkäisten, tiheiden iskujen kohteeksi, joihin kuuluu myös raskailla ohjusjärjestelmillä tehtyjä iskuja, hän jatkaa.