Ruotsalainen Mattias Fredriksson-Sten muutti vuonna 2023 perheineen Halmstadin ulkopuolella sijaitsevaan 1960-luvun omakotitaloon.
Talossa oli noin kymmenen vuotta aiemmin asennettu ilma-vesilämpöpumppu, joka tuotti sekä lämmitys- että käyttövettä.
Pian kävi ilmi, ettei järjestelmä toiminut tarkoitetulla tavalla. Lämpöpumppu kävi ympäri vuorokauden jopa keskellä kesää. Ny Teknikin mukaan Fredriksson-Sten alkoi selvittää syytä ja havaitsi pumpun käyttäytyvän ikään kuin talo tarvitsisi jatkuvasti lämmitystä.
LVI-liike löysi järjestelmästä useita ongelmia. Lämmitysveden ja lämpimän käyttöveden tuotantoa ei pystytty kunnolla erottamaan toisistaan, sisätermostaatti ei toiminut eikä patterikiertoa ohjaavaa magneettiventtiiliä ollut kytketty käyttöön.
Tämän vuoksi lämmintä vettä kiersi pattereihin silloinkin, kun talo ei tarvinnut lämmitystä.
Korjaus olisi edellyttänyt muun muassa lämminvesivaraajan vaihtamista ja putkiston uusimista. Tarjouksen hinnaksi tuli noin 60 000–70 000 kruunua eli noin 5 400–6 300 euroa.
Pumppua hämätään
Fredriksson-Sten päätti sen sijaan rakentaa oman ohjauksen älykotilaitteilla.
Ratkaisun keskeinen idea oli hyödyntää Mitsubishi Ecodan -lämpöpumpun ominaisuutta, jonka avulla laite voidaan yhdistää toiseen lämmönlähteeseen, esimerkiksi puukattilaan.
Fredriksson-Stenin rakentama ohjaus antaa lämpöpumpulle tarvittaessa signaalin, jonka perusteella pumppu ”luulee” toisen lämmönlähteen käynnistyneen ja sammuu.
Järjestelmässä käytetään viittä älyrelettä. Niillä ohjataan muun muassa lämpöpumppua, kiertovesipumppua, magneettiventtiiliä, lämminvesivaraajan sähkövastusta ja lattialämmitystä. Lisäksi lämpötilaa seurataan useilla antureilla.
Sähkön hinta haetaan automaattisesti rajapinnan kautta. Jos hinta ylittää asetetun rajan, pumppu voidaan pysäyttää, kunhan sisälämpötila ei laske liikaa. Järjestelmä seuraa lisäksi talon kokonaistehoa ja voi katkaista lämpöpumpun hetkeksi kulutushuipun välttämiseksi.
Sähköverkkoon liittyvät 230 ja 400 voltin kytkennät teki Ny Teknik -lehden mukaan sähköasentaja.
Kulutus väheni kolmasosalla
Kesällä lämpöpumppu kävi uuden ohjauksen ansiosta keskimäärin noin kolme tuntia vuorokaudessa aiemman ympärivuorokautisen käynnin sijasta.
Fredriksson-Sten arvioi säästäneensä ensimmäisten viiden käyttökuukauden aikana noin 450 euroa.
Koko järjestelmä maksoi noin 1 160 euroa, josta laitteiden osuus oli 805 euroa ja sähköasentajan työn 360 euroa. Fredriksson-Sten kertoo omassa projektikuvauksessaan sähkönkulutuksen vähentyneen vertailujaksolla noin 35 prosenttia ulkolämpötilan pysyessä suunnilleen vastaavana.
Ratkaisua ei kuitenkaan voi sellaisenaan pitää yleisenä lämpöpumppujen säästökeinona. Fredriksson-Stenin tapauksessa lähtötilanteessa oli useita asennus- ja ohjausongelmia, jotka aiheuttivat tarpeetonta lämmöntuotantoa.
Suomessa Motiva korostaa, että ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä on suunniteltava kokonaisuutena. Virheet esimerkiksi olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään tehtävissä kytkennöissä voivat johtaa tehottomaan toimintaan.
Lämpöpumppujen ja niihin liittyvien sähköasennusten teettämistä suositellaan asianmukaiset oikeudet omaavilla ammattilaisilla.