Laihdutuslääkkeet näyttävät voivan muuttaa muutakin kuin ihmisten painoa. Tutkimukset viittaavat niiden vaikuttavan niin työelämässä kuin parisuhdemarkkinoillakin.
Arvostettu Science-lehti valitsi ruokahalua vähentävät GLP-1-lääkkeet vuoden tieteelliseksi läpimurroksi vuonna 2023. Lehden mukaan uudet lääkkeet ovat ravistelleet perusteellisesti lääketiedettä, kulttuuria ja maailmanmarkkinoita.
Vasta nyt tutkijat ovat kuitenkin alkaneet nähdä näiden ”ihmelääkkeiden” laajempia vaikutuksia, uutisoi EFN Ekonomikanalen.
Suomessa käytössä olevia laihdutuslääkkeitä ovat muun muassa Saxenda, Wegowy, Mysimba ja Mounjaro. Ozempic ja Rybelsus on hyväksytty diabeteksen hoitoon. Viime vuonna noin 108 000 suomalaista osti Kelan mukaan lihavuuslääkkeitä.
Vaikutus ulottui työllistymiseen
Harvardin taloustieteilijä Rebecca Diamond tarkasteli tuoreessa tutkimuksessa GLP-1-lääkkeiden vaikutuksia amerikkalaisten naisten parisuhteisiin ja työllistymiseen.
Hoidon aloittaneiden ja sen lopettaneiden välillä havaittiin suuri ero. Niistä naisista, jotka eivät olleet vakituisessa parisuhteessa hoidon alkaessa, parisuhteessa olevien osuus oli puolentoista vuoden kuluttua 29 prosenttiyksikköä suurempi.
Samankaltaisia tuloksia havaittiin hoidon alkaessa työttöminä olleilla. Työllistyneiden osuus oli 27 prosenttiyksikköä suurempi.
Diamondin mukaan havainnot viittaavat naisiin kohdistuvaan laajaan ”ylipainorangaistukseen” työ- ja parisuhdemarkkinoilla. Kehon koko voi estää ylipainoista saamasta työpaikkaa tai löytämästä parisuhdetta, jos rekrytoija tai potentiaalinen kumppani tekee päätelmiä ensivaikutelman perusteella.
Vaisto rankaisee ylipainosta
Taloustieteilijä Dan-Olof Rooth on tutkinut painon vaikutusta ihmisten mahdollisuuksiin työmarkkinoilla 2000-luvun puolivälistä lähtien.
Tutkimusmenetelmä oli yksinkertainen. Samalle työnantajalle lähetettiin kaksi pätevyydeltään samanlaista työnhakuprofiilia. Toisen kuvassa oli normaalipainoinen henkilö, kun taas toisen kuvaa oli muokattu siten, että työnhakija näytti ylipainoiselta.
Työhakemuksiin saadut vastaukset – tai niiden puuttuminen – osoittivat, että ylipainoisiksi esitettyjä hakijoita syrjittiin.
Roothin mukaan rekrytoija saattaa hakemusta nopeasti silmäillessään nähdä ylipainoisen henkilön ja tiedostamattaan päättää, ettei tätä valita.
– He yksinkertaisesti antavat vaistonsa päättää.
Paino ei vaikuta ainoastaan työpaikan saamisen mahdollisuuksiin, vaan myös tuloihin.
Laajassa tutkimuksessa Rooth tarkasteli nuoruudessa ylipainoisten ja normaalipainoisten myöhempiä tuloja. Yli 450 000 ruotsalaisen miehen kutsuntatietojen avulla hän pystyi vertaamaan kutsuntaikäisenä mitattua painoindeksiä myöhempiin ansioihin.
– Näimme, että henkilöt, joiden BMI oli kutsuntahetkellä yli 30, ansaitsivat myöhemmin elämässään 18 prosenttia vähemmän.
Lihavuudella on suuri hinta
Lihavuudessa kyse on myös sairastavuudesta, jonka kustannukset voidaan mitata rahassa. Ruotsalaisen terveys- ja sairaanhoitotalouden instituutin mukaan lihavuuden yhteiskunnallisten kustannusten arvioitiin olevan vuonna 2023 Ruotsissa hieman alle 92 miljardia kruunua.
70 prosenttia summasta muodostui menetetystä tuotannosta eli taloudellisesta arvosta, joka menetetään ihmisten työttömyyden, sairastumisen tai lihavuuteen liittyvän ennenaikaisen kuoleman seurauksena.
GLP-1-lääkkeet kehitettiin alun perin tyypin 2 diabeteksen hoitoon, mutta useita valmisteita on sittemmin hyväksytty lihavuuden hoitoon.
Kysyntä on kasvanut nopeasti. Ruotsin lääke-etuuksista vastaavan viranomaisen arvion mukaan noin 1,6 miljoonaa ruotsalaista elää lihavuuden kanssa, ja uusien lihavuuslääkkeiden käyttö on erittäin runsasta.
Ruotsin markkinoilla oli kuusi GLP-1-lääkettä. Mikään niistä ei kuitenkaan kuulu tällä hetkellä lihavuuden hoidossa lääkkeiden korkeiden kustannusten suojajärjestelmään, vaan kustannukset jäävät potilaalle.
Artikkelin mukaan joissain ruotsalaisperheissä tehdään valinta siitä, lähdetäänkö lomamatkalle vai hankitaanko äidille Ozempic.
– Hoito on niin kallista, että siihen täytyy pystyä varaamaan rahaa, sanoo lihavuuslääkäri ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn professori Ylva Trolle Lagerros Karoliinisesta instituutista.
LUE MYÖS:
Sydänlääkäri tyrmää myytin HS:ssä: Tervettä lihavuutta ei ole