Tampereen Sydänsairaalan kardiologi ja lääketieteen tohtori Harri Saarinen tyrmää ajatuksen niin sanotusta terveestä lihavuudesta Helsingin Sanomissa.
– Terveestä lihavuudesta kuulee aina välillä puhuttavan, mutta ei sellaista ole, Saarinen sanoo HS:lle.
American Journal of Preventive Cardiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin yli 157 000 ihmistä lähes 13 vuoden ajan. Tutkittavat jaettiin painoindeksin perusteella normaalipainoisiin, ylipainoisiin ja lihaviin sekä aineenvaihdunnallisesti terveisiin ja epäterveisiin.
Aineenvaihdunnallisesti terveeksi katsottiin henkilö, jolla ei ollut verenpainetautia, diabetesta tai kolesterolihäiriötä.
Tulosten mukaan lihavuus kasvatti tästä huolimatta useiden vakavien sairauksien riskiä. Metabolisesti terveillä lihavilla miehillä valtimotaudin riski oli 46 prosenttia ja naisilla 34 prosenttia suurempi kuin terveillä normaalipainoisilla. Sydämen vajaatoiminnan riski oli vastaavasti 63 ja 69 prosenttia suurempi.
Rasvamaksan riski oli miehillä 137 prosenttia ja naisilla peräti 344 prosenttia suurempi. Myös kokonaiskuolleisuus oli koholla. Riskit kasvoivat edelleen lihavuuden vaikeutuessa, keskivartalolihavuuden lisääntyessä ja aineenvaihdunnan häiriöiden kasaantuessa.
Tutkimus oli havainnoiva, joten se osoittaa yhteyksiä eikä yksin todista, että lihavuus aiheuttaa havaitut sairaudet. Saarisen mukaan aiemmasta tutkimuksesta on kuitenkin runsaasti näyttöä lihavuuden syy-yhteydestä sydän- ja verisuonisairauksiin.
Hänen mukaansa oireettomuus voikin merkitä vain välivaihetta ennen terveysongelmien ilmaantumista.
– Vaikka olisi lihava eikä kärsisi terveysongelmista, kyseessä voi olla vain välivaihe ennen sairastumista.