Verohallinnon ennakkotietojen perusteella kiinteistöveroja kerätään tänä vuonna kunnille 2,2 miljardia euroa. Kiinteistöveron tuotto nousee noin 170 miljoonaa euroa eli 8,2 prosenttia suuremmaksi kuin viime vuonna.
Verohallinnon mukaan kasvu johtuu siitä, että rakennuskustannusten nousu on nostanut rakennusten verotusarvoa.
Vuoden 2023 kiinteistövero perustuu rakennusten ja maapohjan vuoden 2022 verotusarvoihin sekä kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2023 kiinteistöveroprosentteihin. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.
Vuonna 2022 kiinteistöveron tuotto kasvoi 4,2 prosenttia, joten verokertymän kasvu on nopeutunut edellisvuodesta.
– Kiinteistöveron kasvuvauhti ei kuitenkaan yllä ennätystasolle, koska siihen vaikuttavat rakennusten jälleenhankinta-arvojen lisäksi muutokset myös esimerkiksi maapohjien verotusarvoissa sekä kiinteistöveroprosenteissa. Kiinteistöveron määrä on kasvanut vuotta 2023 nopeammin viimeksi vuonna 2014, kiinteistöverotilastoista vastaava ylitarkastaja Jenna Lempiäinen kertoo tiedotteessa.
Kiinteistöveron tuotosta 75,5 prosenttia (noin 1,7 miljardia euroa) kertyy rakennuksista. Maapohjan osuus on 24,5 prosenttia (noin 550 miljoonaa euroa). Tänä vuonna maapohjista kertyvä kiinteistövero kasvaa ennakkotietojen mukaan 1,6 prosenttia ja rakennuksista kertyvä vero 10,5 prosenttia.
Kolmannes kiinteistöveroista Uudeltamaalta
Ennakkotietojen mukaan Uudellamaalla sijaitsevien kuntien osuus laskennallisesta koko maan kiinteistöverosta on 34,4 prosenttia. Seuraavaksi suurin osuus on Pirkanmaan kunnilla (8,7 prosenttia) ja Varsinais-Suomen kunnilla (7,6 prosenttia).
Laskennallisen kiinteistöveron tuotto kasvaa kaikissa maakunnissa. Eniten kasvua on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa kasvaa sekä rakennuksista että maapohjasta kertyvä kiinteistövero. Kasvu johtuu suurelta osin tuuli- ja aurinkovoimaloiden sekä sairaala- ja laitosrakennusten kiinteistöveron kasvusta.
Rakennusten ja maapohjan osuudet kiinteistöveroista vaihtelevat maakunnittain. Rakennusten osuus kiinteistöverosta on suurin Satakunnassa (90 prosenttia) ja pienin Uudellamaalla (60,8 prosenttia), jossa maapohjan verotusarvo on muuta maata korkeampi. Jälleenhankinta-arvojen korotuksen vaikutus kiinteistöveroihin on sitä suurempi, mitä suurempi osuus kiinteistöverosta tulee rakennuksista.
Nyt julkaistut tilastot perustuvat kiinteistötietoihin, joiden pohjalta Verohallinto on laskenut kiinteistöverot vuodelle 2023. Vuoden 2023 kiinteistöverotus valmistuu lokakuun lopussa, jonka jälkeen Verohallinto julkaisee lopulliset tilastot kiinteistöveroista.
Yksityishenkilöiden pitää tarkistaa ja täydentää kiinteistöverotuspäätös 9. toukokuuta mennessä, yritysten ja yhteisöiden 2. toukokuuta mennessä.
− Jos kiinteistöllä on tehty suuria parannuksia, kuten lisätty vesijohto, viemäri tai koneellinen ilmastointi, ne pitää ilmoittaa. Myös silloin, kun rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut eli esimerkiksi kesämökin on muuttanut vakituiseksi asunnoksi, muutokset pitää ilmoittaa kiinteistöveroilmoituksella, ylitarkastaja Jukka Backlund Verohallinnosta neuvoo.
Vuonna 2022 kaikkiaan 58 000 kiinteistönomistajaa 2,2 miljoonasta teki muutoksia kiinteistöveroilmoitukseensa. Valtaosa muutoksista koski nimenomaan rakennusten ominaisuuksia.
Suurimmalla osalla kiinteistönomistajista kiinteistöveron eräpäivät ovat elo- ja lokakuussa tai syys- ja marraskuussa. Viime vuonna lähes neljäsosa asiakkaista eli yli 500 000 kiinteistönomistajaa maksoi kiinteistöveron myöhässä.
− Jotta maksu ei unohtuisi, kannattaa tilata Verohallinnon e-lasku omassa verkkopankissa nyt, kun asia on ajankohtainen, Backlund vinkkaa.
