Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia, arvioi Kuntarahoitus tuoreessa suhdanne-ennusteessaan.
Kuntarahoitus nosti kuluvan vuoden bkt-kasvuennustettaan alkuvuoden ennakoitua vahvemman kehityksen vuoksi. Toiveet kasvun nopeasta kiihtymisestä kuitenkin hieman laimenivat, kun toisen neljänneksen bkt-kasvu tarkentui ennakkotietojen 0,9 prosentista 0,4 prosenttiin.
Kuntarahoituksen pääekonomistin Timo Vesalan mukaan talouden perustrendi ei ole muuttunut olennaisesti alkuvuoden lukujen heilunnasta huolimatta. Hänen mukaansa elpyminen etenee viennin vetämänä, ja myös yksityiset investoinnit ovat pääsemässä vauhtiin.
Lähi-idän kriisi on horjuttanut Suomen talouden elpymistä ennakoitua vähemmän. Sen sijaan inflaation kiihtyminen ja lainakorkojen nousu ovat jarruttaneet yksityistä kulutusta. Kotimaisen kulutuksen vahvempi kasvu edellyttää Vesalan mukaan työllisyyden paranemista.
Kuntarahoitus ennustaa kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 10,4 prosenttia. Työllisyyden arvioidaan alkavan elpyä loppuvuoden 2026 aikana, mutta työmarkkinoiden käänne vie ennusteen mukaan tavallista enemmän aikaa. Teollisuudessa on pitkän taantuman jäljiltä vapaata kapasiteettia, mikä hidastaa rekrytointeja.
Kuntatalouteen suhdanteiden vahvistuminen välittyy vaiheittain. Korkea työttömyys on merkittävin hidaste myös kuntien talouden käänteelle.
– Pelkästään kuntien työttömyystukimenot olivat alkuvuonna yli 20 prosenttia viime vuotta suurempia. Lisäksi työllisyyden hidas elpyminen heikentää kuntien tuloverokertymien näkymiä, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio tiedotteessa.
Kuntien taloutta painavat myös heikko asuntokysyntä ja rakentamisen vähäisyys. Kuntarahoituksen mukaan rohkaisevia merkkejä on silti nähtävissä: alkuvuonna kuntien verotuloja, valtionosuuksia ja rahoitustuottoja kertyi hieman odotettua enemmän. Yritysten tulosten paraneminen näkyy ensimmäisenä kuntien yhteisöverotuotoissa, ja tämä käänne on Kallion mukaan jo nähtävissä.