Lupa- ja valvontavirastoon on tänä vuonna tullut useampi ilmoitus, jossa hoitohenkilökuntaan kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö on luvatta kuvannut muistisairasta tai muutoin haavoittuvassa asemassa olevaa asiakasta hoitotoimien yhteydessä.
Lupa- ja valvontavirasto muistuttaa tiedotteessa, että luvaton kuvaaminen on ammattieettisten velvollisuuksien vastaista ja loukkaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta sekä yksityisyyden suojaa.
Ilmi tulleissa tapauksissa työntekijät ovat ottaneet asiakkaasta kuvia tai videoita työpuhelimella ja jakaneet niitä muiden nähtäville. Joissakin tapauksissa kuvamateriaali on ollut puhelimessa muun henkilöstön nähtävillä.
Asiakas on ollut tunnistettavissa kuvamateriaalista, ja hän on ollut kuvissa tai videoissa intiimissä tilanteessa esimerkiksi ilman vaatteita.
– Näihin kuvaamistapauksiin on liittynyt jopa asiakasta nöyryyttäviä ja kiusaavia piirteitä. Asiakkaan tai potilaan kuvaaminen ilman hoidollista tai muuta potilaan hoidon tai hoivan turvaamiseksi hyväksyttävää perustetta on erittäin moitittavaa ja loukkaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja yksityisyyden suojaa, kertoo ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen Lupa- ja valvontaviraston sosiaali- ja terveysalan osastolta.
Luvaton kuvaaminen ja kuvien jakaminen voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön. Lupa- ja valvontavirastoon tietoon tulleissa tapauksissa työnantajat ovat tehneet poliisille tutkintapyyntöjä.
Hienotunteisuus unohtuu
Lupa- ja valvontaviraston mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön on noudatettava ammattieettisiä velvollisuuksia ja hänen tulee osoittaa käyttäytymisellään sekä toiminnallaan olevansa tehtävänsä vaatiman luottamuksen ja kunnioituksen arvoinen.
Ammattihenkilön on kohdeltava asiakkaitaan ja potilaitaan asiallisesti, hienotunteisesti ja heidän ihmisarvoaan, yksityisyyttään sekä itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen.
– Sosiaalihuollon asiakkaalla ja potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun.
Virasto on pohtinut työpaikalla kuvaamista myös blogikirjoituksessa.
– Asiakas tai potilas ei saa koskaan toimia rekvisiittana työntekijän tai organisaation somesisällöissä – ei edes niin sanotuissa hyvän mielen videoissa. Sosiaalisessa mediassa rajanveto työntekijän henkilökohtaisen profiilin ja ammatillisen roolin välillä hämärtyy helposti, ryhmäpäälliköt Mari Metsävainio ja Sari Vainikainen kirjoittavat.
Heidän mukaansa monesti ajatellaan, että asiakasta ei tunnista, jos kasvot peitetään tai jos videolla näkyvät vain kädet, ääni, vaatteet tai tietty huoneen kulma.
– Tämä on vaarallinen harhaluulo. Jos asiakas on tunnistettavissa asiayhteyden, äänen, erityispiirteiden tai pienenkin yksityiskohdan perusteella esimerkiksi lähiomaiselle tai tutulle, kyseessä on salassapitovelvollisuuden rikkominen. Lisäksi kuvaustilanne voi täyttää kiusaamisen tunnusmerkit, olla nöyryyttävää ja kaikin tavoin asiakkaalle vahingollista.
– Sosiaalinen media on tehokas viestintäväline, mutta sote-ympäristössä asiakkaan turvallisuus ja yksityisyys ajavat aina viihdearvon tai näkyvyyden edelle, blogissa korostetaan.