Kummat ovat terveellisempiä, punaiset vai vihreät viinirypäleet? Tätä kysymystä moni saattaa pohtia kaupan hedelmähyllyllä.
Ravintoarvoissa niiden välillä on vain pieniä eroja, mutta antioksidanttien määrässä punaiset rypäleet ovat vihreitä edellä.
Terveyssivusto Verywell Healthin mukaan punaisissa viinirypäleissä on enemmän esimerkiksi resveratrolia sekä flavonoideihin kuuluvia kversetiiniä ja myrisetiiniä. Molemmat rypäletyypit sisältävät kuitenkin antioksidantteja ja ovat ravintoarvoiltaan hyvin samankaltaisia.
Yksi selvimmistä eroista liittyy rypäleiden väriin. Punaisissa rypäleissä suuri osa polyfenoleista on antosyaaneja eli kasvipigmenttejä, jotka antavat rypäleille niiden punaisen tai violetin värin. Vihreissä rypäleissä puolestaan korostuvat toisenlaiset polyfenolit, kuten flavanolit.
Antosyaaneja on tutkittu niiden antioksidanttisten ja tulehdusta hillitsevien ominaisuuksien vuoksi. Punaisissa ja violeteissa rypäleissä on vihreitä enemmän myös resveratrolia, jota esiintyy erityisesti rypäleen kuoressa.
Tästä johtuu osaltaan se, miksi punaviinissä on yleensä valkoviiniä enemmän resveratrolia. Punaviinin valmistuksessa rypäleiden kuoret ovat mukana, kun taas valkoviinin valmistuksessa ne tyypillisesti erotetaan aikaisemmin.
Ravintoarvojen perusteella punaisen ja vihreän rypäleen välille on vaikea tehdä selvää eroa. Sadassa grammassa vihreitä rypäleitä on lähteen mukaan noin 80 kilokaloria ja punaisissa noin 78 kilokaloria. Molemmissa on noin gramma proteiinia ja hyvin vähän rasvaa.
Punaisissa rypäleissä on hieman enemmän hiilihydraatteja ja sokeria. Sadassa grammassa niitä on noin 20 grammaa hiilihydraatteja ja 17 grammaa sokeria. Vihreissä vastaavat määrät ovat noin 19 ja 16 grammaa.
Myös kivennäisaineiden määrissä erot jäävät pieniksi. Punaisissa rypäleissä on jonkin verran enemmän esimerkiksi kaliumia, magnesiumia ja fosforia, mutta erot ovat vain muutamia milligrammoja sadassa grammassa.
Viinirypäleiden ja niiden sisältämien yhdisteiden mahdollisia vaikutuksia on tutkittu muun muassa sydän- ja verisuoniterveyden, silmien ja kognitiivisten toimintojen yhteydessä. Tuloksia ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että yksittäinen antioksidantti tai rypälelaji ehkäisisi sairauksia.
Esimerkiksi resveratrolin terveyshyödyistä on saatu ristiriitaisia tuloksia. Verkkouutiset kertoi aiemmin tutkimuksesta, jossa ravinnosta saatu resveratroli ei ollut yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitautien, syövän tai kuolleisuuden riskiin.
Jos valinta tehdään pelkästään antioksidanttien perusteella, punaiset rypäleet ovat siis hieman vahvemmilla. Kokonaisuutena erot ovat kuitenkin niin pieniä, ettei vihreitä rypäleitä ole syytä pitää punaisia huonompana valintana. Valinnan voi hyvin tehdä oman maun perusteella.