Vuosina 2009–2013 tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa moottoriliikenteen onnettomuuksissa jo puolessa oli taustalla kuljettajan terveydellisiä riskitekijöitä. Onnettomuuksia voitaisiin ehkäistä ajoterveyden valvonnan kehittämisellä.
Vuosina 2009–2013 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat 509 kuolinonnettomuutta, joissa sairaus on ollut joko välittömänä riskitekijänä tai taustariskinä.
– Yleisen käsitys on, että terveysperäisten liikenneonnettomuuksien ehkäiseminen on vaikeaa, koska sairaskohtaukset iskevät äkillisesti. Onnettomuustutkinnasta kuitenkin selviää, että myös äkillisissä, sairaskohtauksen aiheuttamissa onnettomuuksissa kuljettajilla on usein taustallaan merkittävä hoitohistoria. Onnettomuuksia voitaisiin siis vähentää ajoterveyden valvonnan kehittämisellä, sanoi yhteyspäällikkö Tapio Koisaari Liikennevakuutuskeskuksesta Lääkäripäivillä perjantaina.
Sairaskohtauksien välittömästi aiheuttamia liikenneonnettomuuksia useammin terveysperäiset syyt esiintyvät liikenteessä onnettomuuden taustariskeinä. Tällöin terveysperäiset riskit vaikuttavat onnettomuuden taustalla esimerkiksi kuljettajan arviointi- tai toimintakykyä heikentävinä tekijöinä.
Tyypillisimpiä terveysperäisiä riskejä näissä tapauksissa ovat mielenterveyden ongelmat, sydän- ja verisuonitaudit sekä päihdeongelmat. Tällaiset ongelmat tulevat usein esiin terveydenhuollon yhteydessä.
– Ajo-oikeuden tarkastamisen tulisi olla vakituinen osa kaikkia lääkärintarkastuksia. Ajo-oikeus on syytä tarkistaa erityisesti silloin, kun potilaalla on päihde- tai mielenterveysongelmia tai kun hän käyttää ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä, painotti liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.
Esimerkiksi unilääkkeiden vaikutusta omaan ajokykyyn ei monesti tunneta.
– Unilääkkeet saattavat vaikuttaa kuljettajan arviointi- ja havainnointikykyyn vielä pitkään seuraavana päivänä, Parkkari muistutti.
Tietojen välittymisellä on suuri merkitys ajoterveyden valvonnassa. Potilaiden tiedot ovat usein hajallaan, joka tekee monisairaiden potilaiden terveydentilan kokonaiskuvan hahmottamisesta lääkäreille ammatillisesti haastavaa. Monisairaus näkyy ilmiönä selkeästi terveysperäisten liikenneonnettomuuksien taustalla.
Tietojen välittymisen tehostaminen edistäisi Parkkarin mukaan myös viranomaisten välistä yhteistyötä terveysperäisten liikenneonnettomuuksien ehkäisemisessä.
