Asiantuntijoiden mukaan Venäjän helmikuussa aloittama laajamittainen sota Ukrainassa on aiheuttanut molemmille osapuolille kovia tappioita.
Tarkkoja tietoja on kuitenkin vaikea selvittää. Sekä Venäjä että Ukraina ovat hyvin vaitonaisia omista tappioistaan, jotka pitävät sisällään kuolleiden ja haavoittuneiden määrän.
Sotatappioista liikkuu paljon ristiriitaista tietoa venäläisessä, ukrainalaisessa ja länsimaisessa mediassa. Tilannetta monimutkaistaa myös se, että molemman osapuolen viralliset tahot julkaisevat tietoja vastustajan tappioista, joita ei pystytä varmasti todentamaan.
Myös ulkopuolisia arvioita on esitetty kohta kymmenen kuukautta jatkuneen täysimittaisen sodan aikana.
Yhdysvaltain puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtaja, kenraali Mark Milley totesi marraskuussa, että venäläissotilaita on Ukrainassa kaatunut ja haavoittunut yhteensä yli 100 000 ja että Ukrainan tappiot ovat todennäköisesti samaa luokkaa.
Viron puolustusvoimien tiedustelukeskuksen päällikkö, eversti Margo Grosberg on samoilla linjoilla. Hän arvioi joulukuussa noin 100 000 venäläisen sotilaan kuolleen, kadonneen tai haavoittuneen rintamalla.
Tutkivaan journalismiin erikoistunut itsenäinen venäläismedia iStories kertoi lokakuussa, että Venäjän asevoimat on menettänyt Ukrainassa kaikkiaan 90 000 miestä. Lukuihin sisältyvät rintamalla ja sairaaloissa kuolleet, vakavasti haavoittuneet sekä kadonneet sotilaat.
BBC:n venäjänkielinen toimitus sekä riippumaton venäläinen uutissivusto Mediazona seuraavat avointen lähteiden perusteella Venäjän miestappioita sodassa. Toimittajien selvityksen perusteella yli 10 000 venäläissotilaan kuolema Ukrainassa voidaan vahvistaa, ja luku on todellisuudessa todennäköisesti huomattavasti korkeampi.
Lukuun on päädytty muun muassa sosiaalista mediaa tarkkailemalla sekä vierailemalla venäläisillä hautausmailla. Luku on kuitenkin ainoastaan toimittajien varmasti vahvistama Venäjälle haudattujen kaatuneiden määrä. Kyseessä arvioidaan olevan korkeintaan noin puolet Venäjälle todellisuudessa haudatuista sotilaista.
Venäjän kokonaistappiot (haavoittuneet, kuolleet tai kadonneet) voivat selvityksen mukaan olla 90 000 miestä. Tähän luku on saatu USA:n laivaston Center for Naval Analysis -tutkimuskeskuksen havainnoista, joiden mukaan jokaista Ukrainan sodassa kuollutta venäläistä sotilasta kohden noin 3,5 haavoittui. Luku ei pidä sisällään Venäjä-mielisiä separatisteja Luhanskin ja Donetskin alueilla.
Ukrainan ja Venäjän viralliset luvut
Ukrainan asevoimien pääesikunnan mukaan Venäjän tappiot (kuolleet ja haavoittuneet) ovat joulukuun puoliväliin mennessä 96 000 miestä.
Venäjän puolustusministeriö puolestaan väitti syyskuussa Venäjän presidentti Vladimir Putinin julistettua liikekannallepanon, että sodassa on menetetty vain hieman alle 6 000 sotilasta.
Ukraina on arvioinut Venäjän tappiot korkeiksi, kun taas Venäjän arviot omista tappioistaan ovat olleet alhaisia.
Puolustusvoimien pääesikunnan entisen tiedustelupäällikön, kenraalimajuri evp. Pekka Toverin mukaan Ukrainan ilmoittamissa venäläisten tappioissa on ehkä 30–50 prosenttia ylimääräistä, mutta luvut antavat hänen mielestään kohtuullista kuvaa tilanteesta.
Venäjä ilmoitti syyskuussa Ukrainan menettäneen kaatuneina 61 207 ja haavoittuneina 49 368 miestä.
Ukrainan asevoimien pääesikunnan mukaan sodassa on kuollut tähän menneessä kuitenkin vain 10 000–13 000 sotilasta.
Inhimillinen kärsimys
Sota on kohdellut kaltoin myös siviilejä Ukrainassa. Siviilit ovat kärsineet pahasti sotatoimista, ja miljoonat ukrainalaiset pakolaiset ovat hakeneet turvaa ulkomailta. Ukrainassa on myös miljoonia maan sisäisiä pakolaisia.
YK:n mukaan joulukuun puoliväliin mennessä siviilejä on kuollut 6 755 ja haavoittunut 10 607. Suurin osa kirjatuista siviiliuhreista aiheutui tykistö- ja rakettipommituksissa sekä ohjus- ja ilmaiskuissa. Todellisen uhriluvun uskotaan olevan huomattavasti korkeampi.
Kenraali Mark Milleyn mukaan sota on aiheuttanut jopa 40 000 ukrainalaista siviiliuhria.