Tiedustelun ja kansallisen turvallisuuden tutkija, Harvardin yliopiston historioitsija Calder Walton toteaa brittilehti Timesissa, ettei Vladimir Putin ole todellisuudessa sellainen vakoojamestari, kuin hän väittää olevansa.
Walton toteaa Putinin puhuvan paljon KGB-menneisyydestään. Hänen mukaansa diktaattorin tausta ei kuitenkaan ole sellainen, miltä tämä antaa julkisesti ymmärtää.
Myös Verkkouutiset on kertonut Putinin todellisesta taustasta tässä jutussa.
– Putin astui Venäjän johtajaksi yli kaksi vuosikymmentä sitten, ja hän on johtanut peräkkäisiä tiedusteluvirheitä länttä vastaan, historioitsija kirjoittaa.
Waltonin mukaan viimeviikkoiset uutiset viidestä Britanniassa pidätetystä bulgarialaisesta vakoojasta ovat diktaattorille nöyryytys ja noudattavat tuttua kaavaa.
– Astuttuaan valtaan vuonna 2000 Putin on vaalinut mielikuvaa Venäjän tiedustelupalveluista erittäin ammattitaitoisina toimijoina. Todellisuudessa he ovat rikollisia, Walton kirjoittaa.
– Venäjän turvallisuuspalvelu, FSB, jota Putin johti vuonna 1998, edistää massiivisia, systeemisiä, valtion ylläpitämiä rahanpesuohjelmia hänen henkilökohtaisen rikastumisensa ja venäläisten oligarkkien hyväksi.
Kaksiasteinen epäonnistuminen
Waltonin mukaan Venäjän suurin tiedustelufiasko on pidätysten sijaan kuitenkin päätös hyökätä Ukrainaan viime vuoden helmikuussa. Epäonnistumisella on hänen mukaansa kaksi tasoa: yksi operatiivinen epäonnistuminen ja toinen syvempi, Putinin hallinnosta johtuva fiasko.
– FSB, jolla on Venäjällä tiedusteluvastuu Ukrainasta, ei onnistunut tekemään sitä, mitä mikään kunnollinen palvelu tekisi ennen hyökkäystä: värvätä hyvässä asemassa olevia agentteja auttamaan hyökkäävää armeijaa ja osallistumaan sabotaasioperaatioihin, Walton huomauttaa.
Epäonnistuminen ei Waltonin mukaan ole yllättävää, kun huomioidaan palvelun riveissä jylläävä korruptio.
– Ukrainan virkamiesten lahjomiseen tarkoitetut ruplat ovat saattaneet joutua FSB:n taskuihin, hän toteaa.
Tehtävänä mielistellä Putinia
Historioitsijan mukaan on kuitenkin olemassa perustavanlaatuisempi syy sille, miksi Putin käsitteli tiedustelutietoja väärin ennen hyökkäystään. Vaikkemme tiedä tarkalleen mitä tietoja diktaattori sai, tiedämme, miksi hänelle ei anneta luotettavaa tietoa.
– Aivan kuin (Josif) Stalin, hänen diktatoorinen edeltäjänsä Kremlissä, Putin on asettanut tiedustelupalveluilleen lamauttavan tarpeen tiedustelupalveluilleen imarrella itseään, Walton toteaa.
Hänen mukaansa asia paljastui, kun Putin nöyryytti julkisesti SVR:n johtaja Sergei Naryshkinia hyökkäyksen aattona. Verkkouutiset kertoi nöyryytyksestä tässä.
– Putin selvästi uskoo, että hänen tiedustelupäälliköidensä pitäisi vahvistaa hänen näkemyksensä, ei kyseenalaistaa niitä, Walton toteaa.
LUE MYÖS:
Totuus Vladimir Putinin salamyhkäisestä KGB-urasta – ”Hän oli juoksupoika”
Näin Vladimir Putin nöyryytti vakoilujohtajaansa julkisesti