Taloustieteen emeritusprofessori, taloustieteen nobelisti Bengt Holmström esittää Kainuun Sanomien haastattelussa useita ajatuksia Suomen korkeakoulutuksen uudistamisesta.
Bostonissa amerikkalaisen huippuyliopiston opiskelijoita ohjaamaan tottuneen Holmströmin mukaan Suomen korkeakoulujärjestelmä luo opiskelijoille ahdistusta sekä hidastaa opiskeluihin pääsyä ja niissä etenemistä. Hänen mukaansa opiskelijoita ei yleensä ahdista opintojen vaativuus vaan epätietoisuus tekemisen suunnasta.
Moni tarjoaa lääkkeeksi ahdistukseen ja opinnoissa etenemättömyyteen lisää vapautta opiskelijoille ja enemmän valinnan vaihtoehtoja. Holström on toista mieltä. Hänen mukaansa vaihtoehtojen lisääminen ja vapaus voivat olla osa ahdistuksen syytä.
– Valinnan tekeminen on nuorten ahdistusta kasvattava tekijä. Harvoin ajatellaan, että vapaus itsessään voi ahdistaa, mutta niin se oman kokemukseni mukaan on. Kun nuoret ovat ahdistuneita, on siis väärinkäsitys tarjota heille enemmän valinnanvapauksia.
Holmström tekisi opiskelusta Suomessa koulumaisempaa. Hänen mukaansa amerikkalaisessa korkeakoulumallissa juuri rakenteet ja ohjeistus varmistavat opiskelijalle parasta vapautta. Ei aikatauluton haahuilu tai opiskeluvuosien kuluttaminen oman onnensa nojassa.
– Ahdistus ei myöskään synny siitä, että heiltä vaaditaan niin paljon. Sen sijaan ahdistus syntyy siitä, että heistä ei välitetä, tai heiltä ei vaadita riittävästi, Holmström sanoo.
Holmströmin mukaan korkeakoulujen opettajien ja professorien tulisi osallistua aktiivisemmin opiskelijoiden ohjaukseen. Hän sanoo kuulleensa, että Suomessa moni opiskelija ei missään vaiheessa opintoja keskustele omista tulevaisuudensuunnitelmista professoreidensa kanssa. Hänen mukaansa ohjaus ei saa olla pelkästään opinto-ohjaajien vastuulla.
– On hirvittävä virhe, jos sitä olennaisinta ei olekaan ohjeistettu: miksi minä olen täällä, mitä minä täältä haluan, Holmström sanoo.
Yhdeksi käytännön ratkaisuksi Holmström tarjoaa opiskelijavalintojen uudistamista. Hänen mukaansa opiskelijoiden tulisi hakea tarkasti rajatun opiskelualan sijaan yleisesti yliopistoon opiskelemaan. Lukiosta tulevan nuoren on Holmströmin mukaan mahdotonta tietää, mikä hänen alansa on.
– Hehän ovat olleet siellä koulussa, ja sitten sen koulun kokemuksen perusteella pitäisi tietää, mitä haluaa. Ei se kyllä ihan niin ole, Holmström sanoo.
Korkeakoulussa opiskelijan tulisi Holmströmin mukaan muodostaa käsitys siitä, mitä opiskella. Tämän jälkeen opiskelija erikoistuisi haluamalleen alalle. Tässä tehtävässä tarvitaan hänen mukaansa professoreiden apua ja neuvoja.
