Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik sanoo Länsiväylän haastattelussa, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin ydinaseuhkailuun ei tule taipua.
– Mikäli uhkailun edessä taivuttaisiin, olisi sillä pysyviä vaikutuksia koko kansainväliseen politiikkaan. Silloin muutkin ydinasevaltiot näkisivät, että uhkailulla voi saada aikaan tuloksia. Ja todennäköisesti monet sellaiset tahot, joilla ei ole ydinasetta, pyrkisivät saamaan sellaisen, Raik sanoo LV:lle.
Venäjää mahdollisesti odottava tappio Ukrainassa voi johtaa sisäisiin uudistuksiin. Aiempia esimerkkejä vastaavasta olivat Krimin sota 1860-luvulla, Japanille hävitty sota 1905 sekä Afganistanin sota 1980-luvulla.
Raak katsoo, että Suomi, EU ja Yhdysvallat eivät voi normalisoida suhteitaan Venäjään Vladimir Putinin ollessa vallassa.
– Venäjän tekemät sotarikokset Ukrainassa ovat niin vakavia, ettei niitä voida painaa villaisella. Toisaalta Putin ei aio myöskään tunnustaa tappiota. Länsi on tarjonnut hänelle useita mahdollisuuksia perääntymiseen, mutta hän ei ole tarttunut yhteenkään
Raak sanoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vapauttanut keskustelua Suomessa.
- Suomessa Venäjästä puhuttiin pitkään erittäin varovasti, mikä johtui Suomen historiasta Neuvostoliiton naapurina. Kun Venäjä valtasi Krimin, Suomi kyllä tuomitsi sen selkeästi, mutta julkinen keskustelu oli vielä varovaista. Venäjän laaja hyökkäys Ukrainaan viime helmikuussa on kuitenkin muuttanut tilannetta. Nyt Suomessakin keskustelu on vapaata, Raik sanoo.