Maaliskuun puolivälissä heräsi kansainvälinen kohu sosiaalisessa mediassa toimineesta Narvan kansantasavalta -tilien ryhmästä. Ihminen tai ryhmä ihmisiä oli perustanut tilejä useaan sosiaalisen median palveluun. Tilit ovat ilmoittaneet ajavansa Itä-Virumaan autonomiaa. Tämän koillisessa Virossa sijaitsevan maakunnan väestö on voittopuolisesti venäjänkielistä. Sometilit kertovat venäjäksi, että niiden ylläpito tavoittelee Narvan ja lähialueiden poliittista itsemääräämisoikeutta.
Asiaan on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi Propastop-sivusto. Narvan autonomia on varsinkin virolaisille tulenarka, mutta separatistinen liikehdintä muistuttaa myös Ukrainalta varastetuista Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavalloista”.
Uutinen levisi kuin kulovalkea, sillä se muistutti Venäjän vaikuttamisoperaatiota niiltä ajoilta, kun Krimin niemimaa oli vallattu Ukrainalta talvella 2014 ja Donetsk ja Luhansk ryhtyivät Venäjän ajamina yrittämään irtautua Ukrainasta. Olisiko nyt koillisen Viron, Nato-maan kulman vuoro?
– Aivan totaalinen feikki, pötyä, sanoo Narvan pormestari Katri Raik.
Politico-lehdelle puhunut Raik on selvästi ja ymmärrettävästi turhautunut ja tuskastunut aiheeseen.
– Läksytän kaikkia jotka ovat tehneet asiasta ison numeron ja muistutan siitä, että nyt minä olen jumissa tämän ongelman kanssa, eivät he.
Historia resonoi
Narvan autonomia on varsinkin virolaisille tulenarka aihe, sillä Viron itsenäistyttyä uudelleen luhistuneesta Neuvostoliitosta Viron venäjänkielisen väestön ja virolaisväestön välillä oli todellista kitkaa. Viro halusi lopun pakkovenäläistämiselle eikä venäläisiin ollut vuosikymmenien sorron jäljiltä helppoa luottaa. Tilanne aiheutti sen, että vuonna 1993 Narvassa järjestettiin kansanäänestys autonomiapyrkimyksistä. Venäjänkielinen väestö pelkäsi etujensa puolesta eikä ollut aivan yhtä valmis luopumaan Neuvostoliitosta kuin vironkieliset. Mallia haettiin Moldovasta irtautuneesta Transnistriasta, jossa Venäjän asevoimat myös tukivat ja edelleen tukevat väkinäistä itsehallintoa Moldovasta.
Jostain syystä Venäjän asevoimat eivät tulleet tukemaan Narvan kansanäänestystä. Entisen pääministeri Mart Laarin mukaan Pietarin apulaiskaupunginjohtaja Vladimir Putin olisi halunnut lähettää sotilaat Narvaan, mutta presidentti Boris Jeltsin ei antanut tähän lupaa.
Kansanäänestys järjestettiin, mutta Viro julisti sen laittomaksi. Venäjänkielinen väestö Itä-Virumaalla alkoi pian hahmottaa, että Viro mahdollistaa heille paremman elintason kuin Narvajoen toisella puolella oleva itänaapuri.
Kuinka syvästi Venäjä käpälöi vuoden 1993 äänestystä on epäselvää, mutta historia antaa vastauksen siihen miksi Narvan ”kansantasavallan” idealla meemittely sosiaalisessa mediassa vuonna 2026 on vähintäänkin kyseenalaista.
Narvan kaupunginjohtaja Katri Raikille tilanne tarkoittaa sitä, että muutama nettitrolli haaveilee epävakauden aiheuttamisesta Narvassa ja yrittää tunkea narratiiviaan valtavirtaan varsin konkreettisin seurauksin. Narvaan liittyvä historia ja noin 90-prosenttisesti venäjää äidinkielenään puhuva väestö on tehnyt kaupungista helpon kohteen.
Samaa Raikin piti selittää jo vuonna 2014, kun Krim oli vallattu Ukrainalta ja ulkomaiset mediat kysyivät onko Narva seuraava. Ei ollut.
Kissameemit ja Burzum
Maaliskuussa Narvan kansantasavalta oli askarrellut itselleen kaksi viher-musta-valkoista lippuideaa ja ehdotuksia sotilastunnuksiksi. Kolme kokardi-ideaa tosin on varastettu suoraan tsaarin Venäjän asevoimilta. Somekanavien kuvasto noudattelee alkeellista separatistiromantiikkaa: AK-47-rynnäkkökivääreitä, tunnuksettomia univormuja, balaklava-kasvohuppuja. Joukkoon on sotkettu nuorille sosiaalisen median käyttäjille ominaisia kissa- ja animemeemejä. Sotilaallisen oloiseksi tehtaillussa ”päiväohjelmassa” on lähikaupunkien Sillamäen ja Kohtla-Järven valtaus ja sen jälkeen black metal -yhtye Burzumin konsertti, jota seuraa propagandaräppäri Akim Apatševin keikka ja ilotulitus. Burzum tunnetaan siitä, ettei se ole koskaan tehnyt yhtäkään live-esiintymistä.
Internet-kielessä sanottaisiin: haisee trollaukselta.
Silti Viron pääministeri Kristen Mikhal kutsui ”Narvan kansantasavaltaa” Venäjän informaatio-operaatioksi jonka tarkoituksena on lietsoa eripuraa. Ulkoministeri Margus Tsahkna oli maltillisempi: hän puhui halvasta yritelmästä aiheuttaa hämmennystä ja rikkoa yhtenäisyyttä. Venäjä kyllä mainittiin.
Ja jäljet Venäjälle kyllä löytyivät, mutta eivät aivan siten kuin olisi odotettu. Viron turvallisuuspoliisi Kapon mukaan yhteyttä Venäjän valtioon ei tarkastelussa löydetty. Sen sijaan Kapon mukaan Narvan kansantasavallan jäljet johtivat kansallisbolševikkiryhmään nimeltä E.V. Limonovin Toinen Venäjä. Liikkeen punavalkoisessa logossa on käsikranaatti. Munakäsikranaatti on venäjäksi limonka, mikä muistuttaa liikkeen jo edesmenneen perustajan Eduard Limonovin sukunimeä.
Virtuaalitodellisuuden kampanja, sanoi Politicolle turvallisuuspoliisi Kapon puheenjohtaja Harrys Puusepp.
– Se toimii ruohonjuuritasolla alhaalta ylöspäin. Ihmiset yrittävät saada itsensä vaikuttamaan tärkeämmiltä kuin ovatkaan, Puusepp sanoi.
– Asian vaikeus on siinä, että kun narratiivi pääsee verkossa ja verkosta leviämään, niin miten voi todistaa että sitä ei ole olemassa?