Kremlin varjosota siirtyi etelään – häirintä kiihtyy taas

Viime syksynä nähtiin intensiivisimmät hyökkäykset Nato-maita vastaan.
Romanian presidentti Nicusor Dan.
Romanian presidentti Nicusor Dan. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
Romanian presidentti Nicusor Dan.
Romanian presidentti Nicusor Dan. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Venäjän varjosota Nato-liittolaisia ​​vastaan ​​on siirtynyt etelään, ja Romanian ilmatilaan on tehty kolme lennokki-iskua saman päivän aikana, ja viime viikkoina on tapahtunut useita muita hyökkäyksiä, kirjoittaa Center for European Policy Analysis (CEPA).

Yhdessä Puolaan kohdistuneen toisen hyökkäyksen kanssa, jossa venäläinen risteilyohjus osui sadan kilometrin päähän maan itärajalta 30. heinäkuuta, tapaukset viittaavat siihen, että Kreml tekee jälleen kerran kaikkensa uhkaillakseen itäisiä liittolaisjäseniä.

Romania ampui alas kolme epäiltyä venäläistä lennokkia kolmena peräkkäisenä päivänä 24.–26. heinäkuuta, mikä oli ensimmäinen kerta Nato-jäsenelle. Bukarestin vastaus viestitti sen reaktion tiukentumisesta ilmatilan loukkauksiin ja hiljaisesta tunnustuksesta, että Moskova testaa sitä.

Romanialainen puolustusanalyytikko Radu Tudor kertoi Venäjän olevan ”100-prosenttisesti” syyllinen hyökkäyksiin. Hän ehdotti, että hallituksen tiukempi vastaus seurasi Venäjän lennokki-iskua asuinalueelle Galațissa toukokuussa, jossa kaksi ihmistä haavoittui.

– Tämä oli luultavasti syy siihen, miksi Romanian ja Naton päätöksentekijät ryhtyivät hyökkäyksiin ja pudottivat droonit, Tudor sanoi.

Droonit, mukaan lukien ainakin yksi Venäjän joukkojen Ukrainan-sodassa käyttämä Shahed-tyyppinen, ammuttiin alas, yksi lensi alle sadan kilometrin säteellä pääkaupungista.

Droonihyökkäykset ovat lisääntyneet merkittävästi tänä vuonna. Puolustusministeriön mukaan pelkästään vuonna 2026 26. heinäkuuta mennessä on raportoitu 18 ilmatilanloukkausta. Vuonna 2022 Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan on raportoitu yhteensä 33 ilmatilanloukkausta.

Presidentti Nicusor Dan sanoi olevan ”sietämätöntä, että Venäjän federaatio jatkaa Romanian ilmatilan loukkaamista”. Hän lisäsi, että ”tällaiset toimet ovat hyväksymättömiä, ja suhtaudumme niihin äärimmäisen vakavasti liittolaistemme tavoin”.

Viime syksynä nähtiin intensiivisimmät hyökkäykset Nato-maita vastaan, pääasiassa Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Vaikka jotkin välikohtaukset saattavat johtua Venäjän piittaamattomuudesta, monet muut ovat tahallisia ja noudattavat tiettyä kaavaa, kuten Romanian hyökkäykset, viime vuoden merenalaisten kaapelien katkaisut Itämerellä ja droonien aiheuttamat lentokenttien sulkemiset.

Naton itäisellä laidalla ja Mustanmeren rannalla sijaitsevalla Romanialla on 640 kilometrin pituinen yhteinen raja Ukrainan kanssa, ja se on altis sodan leviämisvaikutuksille, kun Venäjä kohdistaa hyökkäyksensä Ukrainan Mustanmeren satamiin.

Maan varapääministerin mukaan kaikki Ukrainalle osoitettu apu tuo sodan loppua lähemmäksi.
Epäilty venäläinen risteilyohjus ajautui Puolaan.
Koululaisryhmän matka sai Nizzassa oudon käänteen.
Mainos