Venäjä värvää keskiaasialaisia siirtolaisia riskialttiisiin työtehtäviin miehittämilleen Ukrainan alueille lähtömaiden hallitusten vastalauseista piittaamatta, sanoo tadžikistanilaistaustainen tutkija ja toimittaja Šer Hašimov ajatushautomo Carnegien artikkelissa.
– Useimpia näistä siirtolaisista käytetään sodan runtelemien kaupunkien, kuten Mariupolin ja Donetskin, jälleenrakentamiseen. Toiset kaivavat juoksuhautoja ja keräävät ruumiita rintamalinjoilla. Keski-Aasiasta tulleille naispuolisille siirtolaisille tarjotaan töitä myös Itä-Ukrainan miehitettyjen alueiden sotilassairaaloissa, ruokaloissa ja tehtaissa, hän toteaa.
Venäläisillä työnvälityssivustoilla näistä tehtävistä luvataan hänen mukaansa 2 000–3 300 dollarin kuukausipalkkoja, mikä on huomattavasti enemmän kuin todennäköinen ansiotaso Venäjällä.
– Houkuttelevista lupauksista huolimatta keskiaasialaiset siirtolaiset kohtaavat miehitetyssä Ukrainassa samoja ongelmia kuin Venäjälläkin: epäpuhtaita oloja, lämmittämättömiä asuintiloja ja työnantajien huonoa kohtelua. Useiden raporttien mukaan siirtolaiset ovat joko alipalkattuja tai eivät saa palkkaa ollenkaan.
Kun pettyneet siirtotyöläiset ovat yrittäneet palata Venäjälle, turvallisuuspalvelu FSB:n alaiset rajavartijat eivät ole sitä Hašimovin mukaan sallineet.
Ilmapiiri on muuttunut
Monien nuorten keskiaasialaisten on Hašimovin mukaan käytännössä pakko muuttaa ulkomaille löytääkseen töitä.
– Keski-Aasian – erityisesti Kirgisian, Tadžikistanin ja Uzbekistanin – hallitukset, ovat tottuneet viemään ylimääräistä työvoimakapasiteettia ulkomaille, jotta kotitalouksille saataisiin rahalähetysten kautta kipeästi kaivattuja tuloja. Näin kotimaassa voidaan vähentää painetta työpaikkojen luomiseen. Poliittisesti maahanmuutto toimii paineventtiilinä, joka ehkäisee työttömyyden aiheuttaman sosiaalisen ja poliittisen turhautumisen kasautumista ja auttaa epädemokraattisia hallintoja säilyttämään valtansa, hän sanoo.
Venäjä on perinteisesti ollut maahanmuuton ykköskohde, mutta nyt tilanne on hänen mukaansa muuttumassa samalla, kun Keski-Aasian valtiot pyrkivät muutenkin hiljaisesti mutta päättäväisesti vähentämään riippuvuuttaan Moskovasta.
Keski-Aasian hallitukset kieltäytyivät asettumasta Venäjän puolelle Ukrainan sodan lopettamista koskeneen YK:n päätöslauselman tuomitsemisessa. Venäjän alueelliset integraatiohankkeet eivät todennäköisesti etene, sillä Uzbekistan kieltäytyy edelleen kutsusta liittyä Euraasian talousunioniin, ja Venäjän Ukrainassa kärsimät tappiot ovat heikentäneet Moskova-johtoisen kollektiivisen turvallisuusjärjestön mainetta, hän toteaa.
Ilmapiirin muutosta kuvastaa myös se, että Keski-Aasian ulkoministerit ovat toivottaneet Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin tervetulleeksi ensimmäiseen ministeritason tapaamiseen C5+1-diplomaattifoorumissa, joka edustaa Yhdysvaltojen sitoutumista yhteistyöhön Kazakstanin, Kirgisian, Tadžikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin kanssa.
– Jatkaessaan etnisten vähemmistöjen ja ulkomaisten siirtotyöläisten käyttämistä likaisen työn tekemiseen Ukrainassa Kreml vahingoittaa tahattomasti siteitä entisiin alusmaihinsa, Hašimov kiteyttää.
