Pääministeri Petteri Orpon tulkinta Vladimir Putinin hallinnon viimeaikaisista lausunnoista on hyvin yksiselitteinen: todellisesta halusta rauhaan ei ole tietoakaan, vaan kyse on pikemminkin teatterista.
– Heillä ei ole halua edistää rauhaa. Heillä ei ole halua tulla neuvottelemaan. Ei ole tultu yhtään vastaan. Heidän tavoitteensa ovat aivan entiset. Ja sitten vielä tämä retoriikka ja miten tämä tehdään – se vain vahvistaa sitä, eivätkä he sitä edes peittele. Kyllä se kertoo omaa kieltään. He eivät ole tosissaan, Orpo sanoo Verkkouutisille Viron-vierailunsa yhteydessä antamassaan haastattelussa.
Kreml on ilmoittanut suhtautuvansa ehdottoman kielteisesti suunnitelmiin läntisten joukkojen sijoittamisesta Ukrainaan osana maalle annettavia turvatakuita, koska kyse olisi ”ulkoisesta interventiosta”. Kremlin mielestä turvatakuiden antajiksi soveltuisivat paremmin esimerkiksi YK:n turvaneuvoston pysyvät jäsenmaat, kuten Venäjä ja Kiina.
– Se kuulostaa todella absurdilta. Jos Venäjä ei hyväksy ulkomaisia joukkoja Ukrainaan, toistan edelleen, että länsi ei hyväksy venäläisiä joukkoja Ukrainassa, Orpo toteaa.
Vaikka Ukrainalle annettavat turvatakuut ovat juuri nyt keskustelun ytimessä, myös ase- ja ampumatarviketoimitukset puolustussotaa käyvälle maalle etenevät hänen mukaansa suunnitellulla tavalla.
– Ukrainan aseapu menee omaan uomaansa ja siinä tapahtuu koko ajan. Ollaan hyvin tietoisia siitä, mikä on rintamatilanne ja mitkä ovat tarpeet. Jatkuvaa keskustelua käydään – voin käyttää esimerkkinä Suomen ja Ukrainan puolustusvoimien välistä yhteistyötä. Samaa tapahtuu myös laajemmin, Orpo painottaa.
– Turvajärjestelyt ovat kuitenkin se kova ydin, ja suurin osa niistä koskee Ukrainan armeijan vahvistamista ja tukemista. Siinä katsannossa turvajärjestelyt ovat nyt se puuttuva osa. Samaan aikaan täytyy koko ajan tehdä sitä työtä, jotta Ukrainan armeija ja puolustuskyky vahvistuisivat, hän sanoo.
Kovilla kierroksilla käyvä keskustelu Ukrainan turvatakuista ei hänen mukaansa hetkauta myöskään Naton eurooppalaisten jäsenmaiden lisäpanostuksia oman puolustuksensa kehittämiseen.
– Naton huippukokouksessa Haagissa tehdyillä päätöksillä on oma prosessinsa, ja se etenee kuin juna. Jokaisen Naton jäsenmaan pitää täyttää ne suorituskykyvaatimukset, jotka on määritelty. Se on tehtävä, ja sitä pitää valvoa ja vahtia. Se on kollektiivinen päätös, ja meillä on yhteinen puolustusliitto. Suomi tekee oman osansa, meidän naapurit tekevät oman osansa, ja tärkeintä on, että kaikki ovat tähän sitoutuneet, hän toteaa.
”Erilainen Venäjä-kokemus”
Viron edellinen Helsingin-suurlähettiläs Sven Sakkov sanoi Verkkouutisille antamassaan jäähyväishaastattelussa iloitsevansa siitä, että Suomi ja Viro ovat nykyään samaa mieltä miltei kaikesta – myös Venäjästä.
– Suomen liittyminen Natoon on nostanut suhteemme uudelle tasolle sekä kahdenvälisesti että NB8:n kaltaisissa foorumeissa. Meidän on syytä tehdä kaikkemme, jotta sama yhteisymmärrys jatkuisi myös sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäyssota on jonain päivänä ohi, hän toteaa, Sakkov sanoi. Pääministeri Orpo kertoo pitävänsä virolaisarviota ilahduttavana.
– Meillä on hyvin yhtenäinen linja suhteessa Ukrainaan, Natoon, Itämeren puolustukseen ja Venäjään, hän sanoo.
– Virolla on syvää ja erilaista Venäjä-osaamista. Heillä on erilainen Venäjä-kokemus. Historiassamme molemmilla on kokemuksia – hyviä ja synkkiäkin – ja historia määrittelee sen, miten me puhumme ja toimimme tässä ajassa. Virolla haavat ovat tuoreempia, pakkaspäivät ovat muistissa eri tavalla. Siksi ehkä tapa reagoida ja puhua on voimakkaampi, hän toteaa.
– Syvälle menevä Venäjä-ymmärrys ja toiminta – näen, että se on aina ollut samanlaista. Ei Suomella ja suomalaisilla ole ollut väärää käsitystä Venäjästä. Se, miten Suomi reagoi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, kertoo, että olennaista eroa ei lopulta ollut.
