Yhdysvalloilla on avaruudessa noin 240 sotilassatelliittia, Venäjällä vähän yli 100. Satelliittien kokonaismäärässä ero on huikea Yhdysvaltojen eduksi: 5 180 vastaan 180.
Eron pääsyynä on tuotantokapasiteetti. Siinä kun Yhdysvaltojen teollisuus pystyy tuottamaan noin 3 000 uutta satelliittia vuodessa, Venäjän tuotanto jää 40 satelliittiin.
Mikään maa ei tällä hetkellä pysty kilpailemaan Yhdysvaltojen kanssa niissä eduissa, joita sen massiivinen satelliittikonstellaatio antaa sotilasoperaatioille. Osittain niiden tarjoamasta tiedustelutiedosta sekä navigointi- ja viestintäjärjestelmien tuesta hyötyvät myös Yhdysvaltojen kumppanit, mukaan lukien Ukraina.
Vaikka tämä jo sinänsä ärsyttää Kremliä, kanadalaisen Queen’s Universityn Center for International and Defense Policy -tutkimuslaitoksen tutkijan Maxim Starchakin mukaan Moskovan suurin pelko on, että avaruuskykyjensä avulla Washington voisi laukaista esteettömän hyökkäyksen Venäjän strategisia kykyjä vastaan.
Venäjällä on paljon suurempi syy ampua alas amerikkalaissatelliitteja kuin Yhdysvalloilla venäläissatelliitteja, joita on vähemmän ja joiden kyvyt ja käyttömahdollisuudet ovat heikommat ja heikkenevät edelleen. Siksi Venäjä pyrkii kehittämään ydinaseita satelliittien torjuntaan, minkä maan johtaja Vladimir Putin otti esiin jo vuonna 2018, vaikka niiden kehittäminen olikin alkanut jo Neuvostoliiton aikana.
Iso kysymys on Starchakin mukaan kuitenkin siinä, pystyykö Venäjän nykyteollisuus tuottamaan sellaisia aseita. Mahdollisuudet ovat pienet.
Valtavista sotilasbudjeteista huolimatta Venäjän avaruushallinto Roscosmos on jo pitkään kärsinyt huonosta tuottavuudesta, kasaantuvista veloista ja kasvavista tappioista. Kun se ei enää pääse käsiksi länsimaiden teknologiaan, komponentteihin ja rahoitukseen, kulut kasvavat ja valtion asettamien velvoitteiden määräajat venyvät.
Koska Roscosmoksen resurssit ovat niin pienet, Starchak näkee Kremlin uhkauksen ydinaseiden viemisestä avaruuteen pelkkänä yrityksenä päästä neuvottelupöytään Washingtonin kanssa eikä todellisena sotilaallisena strategiana.
Pelkät puheet ydinaseiden viennistä avaruuteen ovat kuitenkin alkaneet tuottaa tulosta, koska Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto on jo ilmoittanut valmiudestaan keskustella aiheesta Kremlin kanssa.
Venäjä on kuitenkin liittänyt keskustelujen aloittamisen ehdoiksi Washingtonin politiikan muutoksen Venäjää kohtaan, Ukrainan tukemisen lopettamisen ja Venäjän muidenkin huolenaiheiden – kuten Naton laajentumisen, lännen ohjuspuolustuksen ja aseiden tuomisen lähemmäs Venäjän rajaa – liittämisen mukaan keskusteluihin.
Tätä samaa Kreml esitti Yhdysvalloille ja Natolle uhkavaatimuksena jo joulukuussa 2021, mikä oli niille mahdotonta hyväksyä jo silloin. Nyt, Venäjän käydessä sotaa Ukrainassa, nämä teemat ovat lännelle täysin epärealistisia.
