Valko-Venäjä on ilmoittanut käynnistäneensä suuren valtakunnallisen sotaharjoituksen, jonka tarkoituksena on valmistella maan asevoimien siirtymistä sodanajan ryhmitykseen. Joukkojen viimeaikaiset liikkeet maan eteläosissa ovat tutkija Peter Dickinsonin mukaan lisänneet spekulaatioita mahdollisesta uudesta hyökkäyksestä Valko-Venäjän alueelta Pohjois-Ukrainaan.
– Kaikki eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita siitä, että Valko-Venäjältä tuleva uhka on todellinen, Atlantic Councilin UkraineAlert-palvelua johtava Dickinson kirjoittaa.
– Epäilijät pitävät liikkeitä Kremlin suunnittelemana harkittuna bluffina, jonka tavoitteena on pakottaa Ukraina vahvistamaan puolustustaan pohjoisessa ja siten estää ukrainalaisten joukkojen uudelleensijoittaminen sodan nykyiselle painopistealueelle itäiseen Donbasiin. Toiminnan vilkastumista ei silti voi kiistää, hän sanoo.
Diktaattori Aljaksandr Lukašenka on ilmoittanut vastikään Valko-Venäjän armeijan uuden operatiivisen komentokeskuksen perustamisesta lähelle Ukrainan rajaa, ja tiedustelutoiminta rajan tuntumassa on vilkastunut. Lukašenka on myös antanut Venäjälle luvan sijoittaa Iskander-M-ohjuksia ja muita ohjusjärjestelmiä eteläiselle Valko-Venäjälle.
Valko-Venäjän viimeaikaisia toimia on pidetty eräissä arvioissa osoituksena Venäjän aikeista hyökätä uudelleen kohti Kiovaa. Myös ukrainalainen erikoisjoukkojen komentaja Roman Kostenko on kertonut toista hyökkäystä pääkaupunkia vastaan pidettävän yhä todennäköisempänä.
Sittenkin bluffia?
Kun Venäjän armeija yritti helmi-maaliskuussa ensimmäisen kerran Kiovan valtausta, Valko-Venäjällä oli epäonnistuneessa operaatiossa keskeinen rooli, Dickinson muistuttaa.
– Valko-Venäjä toimi välietappina suurimmalle osalle pohjoisesta Ukrainaan edenneistä venäläisjoukoista. Se myös toimi jatkuvana logistisena solmukohtana, kun hyökkäys eteni ja lopulta tyrehtyi, hän sanoo.
Lukašenka on myös koko konfliktin ajan sallinut Venäjän toteuttaa ilmaiskuja Valko-Venäjän maaperältä ukrainalaisia kohteita vastaan.
– Huolimatta ilmeisestä osallisuudestaan Venäjän hyökkäykseen Lukašenka on jatkanut syyttömyytensä vakuuttelua väittäen, ettei hän ole osallinen sotaan. Kiistämisen taustalla on osittain halu välttää uusia kansainvälisiä pakotteita, mutta Valko-Venäjän diktaattori tietää myös hyvin, että Putinin sota on valkovenäläisten keskuudessa syvästi epäsuosittu, Dickinson toteaa.
Venäjän presidentille Vladimir Putinille Kiovan valtauksen epäonnistuminen oli Dickinsonin mukaan nöyryyttävä isku, jonka hän haluaa epäilemättä kostaa.
– Hänen ainoa liittolaisensa Aljaksandr Lukašenka ei kuitenkaan mitä ilmeisimmin halua eikä voi osallistua mihinkään uuteen yritykseen Ukrainan pääkaupungin valtaamiseksi. Vaikka olisi varomatonta sulkea kokonaan pois uuden Kiovaan kohdistuvan hyökkäyksen mahdollisuus, on todennäköisempää, että Valko-Venäjän viimeaikainen uho on Lukašenkan tapa osoittaa hyödyllisyytensä tukijoilleen Kremlissä ja samalla sitoa Ukrainan joukkoja, joita voitaisiin muuten käyttää idässä etenevien venäläisjoukkojen torjumiseen, Dickinson päättelee.
