Kun SARS-CoV-2 -viruksen geeniketju julkistettiin tammikuun alussa, alettiin välittömästi keskustella rokotteen kehittämisestä. Ensimmäistä rokotevaihtoehtoa alettiin testata ihmisillä maaliskuussa. Tieteellisiin tutkimuksiin erikoistuneen Nature-lehden seurannan mukaan rokotevaihtoehtoja on kehitteillä jo 115 kappaletta, joista 73 on etenemässä kliinisiin tutkimuksiin.
Rokotevaihtoehdoista viisi on niin kehittyneitä, että ne ovat jo kliinisissä tutkimuksissa.
Koronavirusrokotteiden nopea kehittyminen johtuu lehden mukaan esimerkiksi siitä, että rokotteen kehittämiseen käytetään osin uuden sukupolven teknologiaa. Jotkin kehitteillä olevat rokotepohjat saattavat esimerkiksi tehota paremmin eri väestöryhmiin, kuten vanhuksiin, lapsiin, raskaana oleviin naisiin tai immuniteettiongelmista kärsiviin ihmisiin.
Koska muihin sairauksiin kehitettyjä, rekombinaatteihin proteiineihin perustuvia lisensoituja rokotteita on jo olemassa, samankaltaisia koronavirusrokotteita voidaan saada massatuotantoon nopeammin.
Lisäksi 10 valmistajaa on kehittämässä tehostusta siltä varalta, että COVID-19 kehittäisi jossain vaiheessa immuniteetin muita rokotteita vastaan. Ainakin kolme näistä on ilmoittanut, että kyseisiä adjuvantteja voisi käyttää muiden kehitettävissä olevien koronavirusrokotteiden tukena.
Suurin osa rokotteista, eli 46 prosenttia, on kehitteillä Pohjois-Amerikassa. Rokotteista 18 prosenttia on kehitteillä Kiinassa, 18 prosenttia muualla Aasiassa ja Australiassa ja 18 prosenttia Euroopassa.
Rokotteen kehitys on ollut niin nopeaa, että esimerkiksi hätätapauksissa rokotteen uskotaan olevan käyttövalmis aikaisintaan alkuvuodesta 2021. Näin suuri nopeus tarkoittaisi merkittävää harppausta eteenpäin rokotekehityksen tieteellisellä kentällä.
