Koronaepidemian viralliset mallinnukset kärsivät Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelon mukaan avoimuuden puutteesta. Hän toteaa mallinnuksen avoimuuden ottaneen takapakkia ”ne muutaman askeleen, jonka ne jo aiemmin ovat ottaneet eteenpäin”.
Koronaepidemian selittäjänä tunnetuksi tulleen tutkijan mukaan eilen julkaistussa valtiovarainministeriön arviossa on jopa aikaisempaan verrattuna hyvin vähän tietoa siitä, mitä on mallinnettu.
– Tässä ei kerrota millä mallilla ja millaisilla oletuksilla malleja on tehty. Ei yhtään. Zilch. Nada, Aivelo päivittelee Twitterissä.
Hänen mukaansa tämän vuoksi ei voi arvioida, miten tilannekuvien epidemiologinen puoli heijastuu todellisuuteen.
– Käytännössä nämä skenaariot on sovitettu, että vaikutuksiltaan ”vähän tiukemmat”, ”samanlaiset” tai ”vähän löyhemmät” rajoitukset kuin marraskuussa, tutkija avaa.
Hän pitää hyvänä sitä, että arvioissa on hylätty kevään epidemiakäyrien oletus siitä, että koronavirus kulkee läpi koko väestön.
Tutkija hämmästelee kuitenkin sitä, miten tukahduttamiseen suhtaudutaan.
– Omituista: raportin mukaan tukahduttaminen ”ei epidemiologisen tiedon perusteella ole käytännössä saavutettavissa oleva vaihtoehto” – optimaalisin skenaario 1 perustuu sykliseen rajoitukseen ja höllennykseen. Tämä Imperial Collegen malli maaliskuulta!
Myöskään mallinnuksen taustalla olevia oletuksia ei Tuomas Aivelon mukaan liioin avata. Ne ovat kuitenkin hänen mukaansa erilaisia kuin viimeksi. Aivelo huomauttaa, että raportissa näyttäisi olevan ensimmäinen kerta, kun viralliset tahot puhuvat mahdollisesti viisinumeroisesta määrästä kuolleita.
Kyse on arvion kohdasta, jossa puhutaan ”ajautumisesta myöhäisiin rajoitustoimiin”. Skenaariossa 15-20 prosenttia väestöstä saisi vahvistetun tartunnan ja kuolleiden määrä saattaisi nousta yli kymmenen tuhannen.
Tuomas Aivelo huomauttaa, että VM:n raporttiin sisältyy myös nyt THL:n mallinnuksista tehty kuvaaja, jossa vertaillaan todettuja ja todellisia tartuntoja.
– En ole missään nähnyt kuvausta, että minkälaiselle mallinnukselle tämä perustuu, hän kuitenkin sanoo.
Tuomas Aivelo summaa ”skenaarioiden anniksi”, että ainakin ne osoittavat, että mitä vähemmän tartuntatapauksia on, sitä parempi se on yhteiskunnalle.
– Tosin mielestäni epävarmaa miten sahausliike onnistuisi käytännössä.
Jopa aikaisempaan verrattuna nyt on tarjolla hyvin vähän tietoa mitä on mallinnettu. Tässä ei kerrota millä mallilla ja millaisilla oletuksilla malleja on tehty. Ei yhtään. Zilch. Nada. (3/12)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) December 10, 2020
Joten: en osaa yhtään arvioida kuinka skenaarioiden epidemiologinen puoli heijastuu todellisuuteen.
Käytännössä nämä skenaariot on sovitettu, että vaikutuksiltaan "vähän tiukemmat", "samanlaiset" tai "vähän löyhemmät" rajoitukset kuin marraskuussa. (4/12)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) December 10, 2020
Omituista: raportin mukaan tukahduttaminen "ei epidemiologisen tiedon perusteella ole käytännössä saavutettavissa oleva vaihtoehto" – optimaalisin skenaario 1 perustuu sykliseen rajoitukseen ja höllennykseen. Tämä Imperial Collegen malli maaliskuulta!
(6/12)— Tuomas Aivelo (@aivelo) December 10, 2020
Mallinnusten taustalla olevia oletuksia ei liioin avata, mutta ainakin ne ovat erilaisia kuin viimeksi. Esimerkiksi tämä taitaa olla ensimmäinen kerta kun viralliset tahot puhuvat mahdollisesta viisinumeroisesta määrästä kuolleita.
(8/12) pic.twitter.com/4bzYB1ztgr— Tuomas Aivelo (@aivelo) December 10, 2020
THL:n mallinnuksista on alettu pyörittää kuvaajia, jossa vertaillaan todettuja ja todellisia tartuntoja. En ole missään nähnyt kuvausta, että minkälaiselle mallinnukselle tämä perustuu.
(10/12) pic.twitter.com/7Xt0nxi1y1— Tuomas Aivelo (@aivelo) December 10, 2020
Skenaarioiden annista: Ainakin ne osoittavat, että mitä vähemmän tartuntatapauksia, sitä parempi yhteiskunnalle. Tosin mielestäni epävarmaa miten sahausliike onnistuisi käytännössä.
(12/12)— Tuomas Aivelo (@aivelo) December 10, 2020
