Korkojen nousu syö Suomen talouskasvun

Nordea pitää Suomen kasvuennusteensa ennallaan.
Nordean ennuste ei maalaa kovin aurinkoista kuvaa Suomen taloudesta. LEHTIKUVA/ANNI SAVOLAINEN
Nordean ennuste ei maalaa kovin aurinkoista kuvaa Suomen taloudesta. LEHTIKUVA/ANNI SAVOLAINEN

Pankin ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa ei kasva tänä vuonna lainkaan, mutta ei laskekaan. Ensi vuoden kasvuksi Nordea ennakoi 1,0 prosenttia.

Korkojen nousu heikentää Suomen talousnäkymiä, eikä nopeaa helpotusta ole näköpiirissä, sillä EKP joutuu jatkamaan rahapolitiikan kiristämistä. Samalla taantumariskit väistämättä kasvavat.

Norden ennusteen mukaan kasvunäkymät ovat edelleen heikot monessa länsimaassa, sillä inflaatiopaineet ovat pysyneet kovina ja keskuspankit jatkavat rahapolitiikan kiristämistä.

– Erityisesti euroalueen tilanne on haastava, sillä samaan aikaan kun talouskasvu on jo hyvin heikkoa, palkankorotukset ovat kiihtyneet monessa maassa ennätystasolle. Näin ollen kustannuspaineet varsinkin palvelusektorilla jatkuvat ja inflaatiotavoitteen saavuttamiseen on yhä reippaasti matkaa.

– Yksi suurimmista riskiskenaarioista on edelleen se, että keskuspankit ylimitoittavat epävarmassa tilanteessa rahapolitiikan kiristystarpeet ja taloudet ajautuvat taantumaan, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo tiedotteessa.

Maailmantaloudessa on kuitenkin myös valopilkkuja.

– Kiinan talous on hyötynyt koronapolitiikan täyskäännöksestä ja maan kotimainen palvelusektori on juuri nyt vahvassa vedossa. Tämä säteilee kuitenkin heikosti maailmankauppaan ja maailman teollisuusketjuihin, joiden näkymät pysyvät tiukentuvien rahoitusolosuhteiden seurauksena laimeina, Koivu ennakoi.

Suomen talouden näkymät edelleen haastavat

Suomen talouden näkymät ovat tälle vuodelle edelleen haastavat, vaikka alkuvuonna talousluvut yllättivätkin positiivisesti. Kotitalouksien ostovoiman merkittävä heikentyminen korkean inflaation ja nousseiden korkojen ajamana on vähentänyt yksityistä kulutusta.

Poimintoja videosisällöistämme

Suomessa korkojen nousu välittyykin kotitalouksille erityisen nopeasti lyhyisiin viitekorkoihin sidottujen asuntolainojen kautta.

Kotitaloudet ovat kuitenkin kompensoineet heikentynyttä ostovoimaa purkamalla koronavuosina kertyneitä säästöjä.

– Kuluttajien ostovoima alkaa parantua loppuvuonna, kun energiahintojen lasku ja aiempaa korkeammat palkankorotukset taittavat inflaatiota. Korkeat korot pitävät yksityisen kulutuksen kuitenkin heikkona koko tämän vuoden, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoo.

Nordean mukaan länsimaiden korkojen nousu heijastuu myös Suomen vientiin. Teollisuuden tilauskanta on alkanut supistua vaisun globaalin investointikysynnän takia.

– Suomen viennin odotetaankin supistuvan tänä vuonna. Olkiluodon uuden ydinvoimalaitoksen valmistuminen ja mittava tuulivoimarakentaminen kasvattavat kotimaista sähköntuotantoa, jolloin tuontisähkön tarve vähenee ja Suomen vaihtotase paranee.

Puhtaan energian tuomat uudet investointimahdollisuudet piristävät talouden pidemmän aikavälin näkymiä, mutta eivät käännä kokonaisinvestointeja kasvuun vielä tämän vuoden aikana.

Heikko asuntokysyntä hyydyttää rakentamisen

Nousseet korot, asuntohintojen lasku sekä muiden asumiskulujen nousu ovat saaneet ihmiset harkitsemaan asunnon ostoa aiempaa pidempään. Asuntosijoittajien kiinnostuksen vähentyminen näkyy erityisesti pienten asuntojen kohdalla heikkona kysyntänä ja suurempia asuntoja voimakkaampana hintojen laskuna.

– Asuntomarkkinan hyytyminen hidastaa asuinrakentamista selvästi. Tänä vuonna valmistuu vielä paljon asuntoja, mutta uudet aloitukset ovat jäissä, mikä näkyy vähäisenä asuinrakentamisena pitkälle ensi vuoteen. Asuntohinnoissa suurin lasku on kuitenkin jo takanapäin, arvioi Kostiainen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan mukaan SDP välttelee vaikeita päätöksiä.
Kiitosta heruu varsinkin yrittäjien eläkeuudistuksesta sekä kotitalousvähennyksen korottamisesta.
OP Pohjola ennakoi Euroopan keskuspankin pitävän korkolinjan vakaana ensi viikon kokouksessa.
Mainos