Komissio: Suomen talouskasvu jäämässä selkeästi EU-aluetta pienemmäksi

EU korjasi loppuvuoden kasvunäkymiään, mutta Suomen ennuste säilyi ennallaan.
Euroopan keskuspankin pääkonttori Frankfurtissa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Euroopan keskuspankin pääkonttori Frankfurtissa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Euroopan talouden alkuvuosi on ollut odotettua parempi. Tämä nostaa myös loppuvuoden ja vuoden 2024 kasvunäkymiä aiemmasta, Euroopan komissio toteaa tuoreessa talousennusteessaan.

Komissio korjasi EU:n vuoden 2023 kasvunäkymät 1,0 prosenttiin aiemmasta 0,8 prosentista. Vuoden 2024 kasvunäkymät puolestaan nousivat 1,7 prosenttiin (talven väliennusteessa 1,6 prosenttia). Euroalueen BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia.

Suomen talouskasvu on tänä vuonna jäämässä selkeästi muusta EU-alueesta. Tämän vuoden kasvuksi ennustetaan 0,2 prosenttia ja ensi vuoden kasvuksi 1,4 prosenttia.

Suomen inflaatioksi ennustetaan 4,8 prosenttia vuodelle 2023 ja 2,1 prosenttia vuodelle 2024. Nämä lukemat ovat muuta euroaluetta matalampia. Euroalueen inflaatioksi ennustetaan 5,8 prosenttia vuodelle 2023 ja 2,8 prosenttia vuodelle 2024.

Energian hinnan lasku parantaa näkymiä

Komission mukaan Euroopan talous on kyennyt hillitsemään Venäjän hyökkäyssodan kielteistä vaikutusta. Alustavan arvion mukaan EU-maiden BKT kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 prosenttia ja euroalueella 0,1 prosenttia.

Poimintoja videosisällöistämme

– Energiakriisiä on lievennetty monipuolistamalla nopeasti toimituksia ja vähentämällä huomattavasti kaasun kulutusta. Huomattavasti halventuneet energian hinnat ovat välittymässä kaikkialle talouteen, mikä alentaa yritysten tuotantokustannuksia. Myös kuluttajat huomaavat energialaskujensa pienenevän, Euroopan komission Suomen-edustusto tiedottaa.

Tästä huolimatta yksityinen kulutus on ennusteen mukaan jäämässä vaimeaksi, sillä palkkojen nousu seuraa inflaatiota viiveellä.

Inflaatiotason pysyminen korkealla johtaa rahoitusolosuhteiden kiristymiseen nykyisestäänkin.

– Vaikka EKP:n ja muiden EU:n keskuspankkien koronnostojen odotetaan olevan lähellä huippuaan, rahoitusalan viimeaikainen levottomuus todennäköisesti lisää sekä luottokustannusten että luotonsaannin paineita, hidastaa investointien kasvua ja vaikuttaa erityisesti asuinrakennusinvestointeihin, edustustosta todetaan.

Alenevien energianhintojen ennakoidaan alentavan myös julkisten talouksien alijäämää. EU-alueen kokonaisalijäämän ennustetaan supistuvan tänä vuonna 3,1 prosenttiin ja ensi vuonna 2,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suomessa ennuste on molemmille vuosille 2,6 prosenttia.

Myös Suomen työttömyysaste ennustetaan hieman EU-maita korkeammaksi. Vuodelle 2023 työttömyysasteeksi ennustetaan 7,1 prosenttia ja vuodelle 2024 6,8 prosenttia.

Venäjän arvioidaan netonneen kultakaupasta budjettivajeensa paikkaamisen tueksi noin viisi miljardia euroa. Vajetta on silti yli kymmenkertainen määrä.
Kasvua nähtiin rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmässä.
Missä vasemmistoliiton "karseuden raja" sopeutuksen osalta kulkee, ihmettelee Heikki Pursiainen.
Mainos