Verkkouutiset

Kuvat: Lehtikuva

Kolmen puolueen kesäjuhlat

Kokoomus virittelee vaaliasetelmia, keskusta haikailee kadonneita kannattajiaan ja vasemmistoliitto purkaa Nato-miinaa.
Heikki Vento
Heikki Vento
Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Puoluekokoukset ovat aktiivien mielestä aina hyviä tilaisuuksia, tapahtui siellä mitä tahansa. Politikoinnin lisäksi kokouksissa tavataan tuttuja ja viihdytään.

Tänään alkavat kokoomuksen, keskustan ja vasemmistoliiton normaalit puoluekokoukset. Ne ovat kesäisiä perhejuhlia, joissa puheenjohtajien jatkopestit eivät ole vaarassa. Jännitystä tuovat varapuheenjohtajavaalit.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo hakee Kalajoella vastakkainasettelua sosiaalidemokraattien kanssa. Puolueensa lehden Nykypäivän haastattelussa Orpo julisti, että kokoomuksen ja Sdp:n näkemysero talous- ja työllisyyspolitiikassa ”on vain suurentunut tämän hallituskauden aikana.”

Pullistelu kuuluu käsikirjoitukseen. Ne ovat eri puheita, joita pidetään vaalien jälkeen.

Lappeenrannassa keskustan perinnenäytelmän päähenkilö on Nato-jäsenyyttä vastustava Paavo Väyrynen. Hän pyrkii vaihteeksi puheenjohtajaksi johdettuaan välillä kahta muuta puoluetta. Puheenjohtaja Annika Saarikko jatkaa tehtävässään.

Vasemmistoliitossa sentään on jotain jännitettä, vaikka Li Anderssonin asema puolueen johdossa on horjumaton. Vasemmistoliitto kirjoittaa Porissa uusiksi puolueen kielteisen Nato-kannan.

Puolueohjelmien lisäksi kokous äänestää välillisesti Natosta myös varapuheenjohtajavaaleissa. Kansanedustajat Veronika Honkasalo ja Pia Lohikoski pyrkivät ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Honkasalo vastusti eduskunnassa liittoutumista, jonka puolesta Lohikoski äänesti.

Yhdessä asiassa kaikilla kolmella puolueella on sormi suussa. Kuppiloissa ja illanvietoissa normaalien ruokajuomien ääressä pohditaan hartaasti huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen kasattavan hallituksen kokoonpanoa.

Jos Ylen Taloustutkimukselta tilaama tuorein mittaus olisi vaalitulos, kokoomus nousisi suurimmaksi puolueeksi ja avaisi hallitusneuvottelut. Puolueella on vahvasti muistissaan vuosi 2019, kun se osittain omasta heitostaan kellahti oppositioon.

Sdp:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne painotti politiikan sisältöä eduskuntakannatuksen kustannuksella. Hallituksen ulkopuolelle jäivät vaalien toiseksi ja kolmanneksi suurimmat puolueet kokoomus ja perussuomalaiset.

Pääministeri Sanna Marin peri Rinteeltä puolueen ja hallituspohjan. Haluaako Marin, että nykyinen kokoonpano jatkaa vaalien jälkeen? Ylen mittausten mukaan se olisi mahdollista.

Voisivatko punamultapuolueet liittoutua vaalienkin jälkeen? Ratkaisijan paikalla olisi Marin. Viimeistään tässä vaiheessa joku muistuttaa tämän tavasta johtaa hallitusta.

Sanna Marin on ratkaisuhakuinen poliitikko. Tarvittaessa kokoomus voi kelvata Sdp:n kumppaniksi, ja sinipuna on todennäköisin hallitusvaihtoehto.

Keskustalla on Väyrystäkin suurempi ongelma. Mielipidemittausten mukaan se on jäämässä keskisuureksi puolueeksi.

Puolueen suosio on sahannut 12-13 prosentin tuntumassa. Sellaisella vaalituloksella keskusta kelpaa hallitukseen apupuolueeksi, jos muut huolivat mukaan.

Kolmas vaihtoehto on porvarihallitus. Kokoomus voisi yrittää samaa kuin Jyrki Katainen 2011: kokoomuksen, keskustan, vihreiden, Rkp:n ja kristillisdemokraattien ministeristöä. Se olisi vastaus Sdp:n 2019 linjaukseen.

Kataisen yrityksen kamppasi vihreät, ja hän kokosi kuuden puolueen hallituksen tunnetuin seurauksin.

Iltajuhlien päätös on samanlainen Kalajoella, Lappeenrannassa ja Porissa: sitten on vielä perussuomalaiset, mutta emmeköhän me jotenkin sinnitellä vaalien yli seuraavaan puoluekokoukseen. Yhdet vielä?

Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS