Sota palasi Lähi-itään viime syksynä. Huthikapinalliset ovat hyökänneet Punaisellamerellä tankkereihin, joiden kautta kuljetetaan normaalisti noin 12 prosenttia meritse kuljetettavasta raakaöljystä. Öljynviejämaiden järjestö Opec on rajoittanut raakaöljyn tuotantoa. Kaikista edellä mainituista seikoista huolimatta öljymarkkinat ovat kuitenkin pysyneet suhteellisen vakaina. Kauppaa on käyty enimmäkseen 75-85 dollarin barrelihinnalla.
Hintapyrähdyksiäkin on ollut. Brent-raakaöljyn hinta oli yli 85 dollaria viime keväänä sen jälkeen, kun Opec+ ilmoitti leikkaavansa tuotantoa. Opec+ on Opecin kanssa yhteistyötä tekevä öljyntuottajamaiden liittouma, johon myös Venäjä kuuluu. Kun Saudi-Arabia jatkoi tuotantoleikkauksiaan syyskuussa, hinnat nousivat lähes 100 dollariin.
Hinnat nousivat jälleen sen jälkeen, kun Hamas teki yllätyshyökkäyksen Israelia vastaan 7. lokakuuta. Hinnat ovat silti joka kerta palanneet nopeasti 75-85 dollarin haarukkaan.
Miksi öljyn hinta ei ole noussut dramaattisesti? Talouslehti The Economist listaa kolme syytä, miksi kauppiaat odottavat vakaan hintakehityksen jatkuvan myös kuluvana vuonna.
Tarjonta
Tarjonta on vuosien ajan ollut suurin hintojen nousun aiheuttaja. Öljyntuotanto on nyt vähemmän keskittynyt Lähi-itään, mitä se on ollut viimeisten 50 vuoden aikana. Lähi-idässä porataan 29 prosenttia maailman öljystä, kun vielä vuonna 1974 alueen osuus oli 37 prosenttia. Tuotanto on myös vähemmän keskittynyt Opec-maihin. Tämä johtuu osittain 2010-luvun liuskeöljybuumista, joka teki Yhdysvalloista energian nettoviejän ensimmäistä kertaa 1950-luvun jälkeen. Kasvava tuotanto Opec-maista, kuten Guyanasta, on monipuolistanut tarjontaa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että uudet lähteet sekä Yhdysvaltain ja Kanadan lisääntyneet volyymit kattavat suurimman osan globaalin kysynnän kasvusta kuluvana vuonna.
Venäjä on maailman kolmanneksi suurin raakaöljyn tuottaja. Venäjältä tuotava öljy on jatkanut virtaamistaan lännen asettamista rajoituksista huolimatta. Vuonna 2022 länsimaat asettivat Venäjän meritse kuljetettavan raakaöljyn viennille 60 dollarin tynnyrihintakaton. Venäjän öljyllä on nyt laajalti käyty kauppaa lännen hintakaton yläpuolella. Silti ainakin yhdessä suhteessa lännen politiikka on toiminut: Venäjän öljyn jatkuva saatavuus on auttanut estämään dramaattista hintojen nousua, jota monet pelkäsivät vuonna 2022, kun EU kielsi venäläisen raakaöljyn tuonnin Vladimir Putinin aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa.
Ylimääräinen tuotantokapasiteetti
Opecin jäsenmailla on runsaasti ylimääräistä tuotantokapasiteettia eli tyhjäkäynnillä olevia laitoksia, joista voidaan tuottaa öljyä lyhyellä varoitusajalla. Kun tuotanto on tiukkaa, kuten 2000-luvun alussa, vientimailla ei ole juurikaan varaa vastata kysynnän kasvuun. Tämä voi saada hinnat nousemaan jyrkästi. Nykyään tilanne on toinen. Yhdysvaltain Energiatietohallinto (EIA) arvioi, että Opecin ydinjäsenillä on noin 4,5 miljoonaa tynnyriä ylimääräistä kapasiteettia päivässä, mikä on enemmän kuin Irakin päivittäinen kokonaistuotanto.
Kysyntä
EIA:n mukaan raakaöljyn kysyntä saavutti ennätyksen viime vuonna ja tulee olemaan vielä korkeampi kuluvana vuonna, mikä johtuu osittain Intian kasvusta. Se ei kuitenkaan todennäköisesti nosta hintoja paljon korkeammalle. Globaali raakaöljyn kysynnän kasvu ei ole 2000-luvun alun tasolla. Maailman suurin öljyntuoja Kiina on keskellä vaisua talouskasvua. Myös maan taloudelliset rakennemuutokset vähentävät öljyn kysyntää: esimerkiksi ensi vuonna puolet Kiinassa myytävistä uusista autoista arvioidaan olevan sähköisiä.
Pitkällä aikavälillä maailman luopuminen öljystä varmistaa, että markkinat kestävät paremmin geopoliittisia shokkeja ja tuotannon leikkauksia, vaikka siirtymä todennäköisesti aiheuttaisi markkinahäiriöitä. Ukrainan drone-iskut Venäjän jalostamoihin nostivat äskettäin Brent-laadun yli 85 dollariin tynnyriltä ensimmäistä kertaa marraskuun alun jälkeen. Toistaiseksi hintojen nousu näyttää kuitenkin vaatimattomalta.
