Parisuhteessa kummallakin osapuolella on hyvä olla omia säästöjä, muistuttaa Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.
Danske Bankin Lasikatto lompakossa -kyselytutkimus paljastaa, että lähes kolmannes (30 %) parisuhteessa elävistä suomalaisista kokee, ettei heillä ole taloudellisia mahdollisuuksia erota halutessaan. Tämä osuus on pysynyt samana vuodesta 2022.
Naiset (33 %) kokevat miehiä (26 %) useammin, että heillä ei ole varaa lähteä parisuhteesta.
Niistä, jotka kokevat olevansa parisuhteessaan taloudellisesti heikommassa asemassa, lähes joka toinen (47 %) kokee, ettei voisi erota taloudellisista syistä. Vuonna 2022 vastaava luku oli 52 prosenttia.
Talouden bruttotuloilla on suuri merkitys eron mahdollisuuteen. Alle 40 500 euron vuotuisten bruttotulojen talouksissa asuvista kaksi viidestä (38 % kokee, ettei voisi erota, kun taas yli 94 500 euron talouksissa asuvista vain joka kahdeksas (13 %) kokee samoin.
– Näin ystävänpäivänäkin on hyvä muistaa, että jokainen parisuhde päättyy – joko eroon tai kuolemaan. Myös parisuhteessa kummallakin osapuolella on hyvä olla oma tili ja riittävästi omia säästöjä jo siksi, että elämässä kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan, sanoo Kivipelto.
Ero aiheuttaa usein ylimääräisiä kuluja esimerkiksi erilleen muuton vuoksi. Ero voikin aiheuttaa taloudellisia haasteita, jos tilillä ei ole säästöjä pahan päivän varalle.
– Etenkin avioon astellessa kannattaa keskustella avioehdon, testamentin ja henkivakuutuksen tarpeesta. Moni mieltää keskustelut epäromanttisiksi, mutta sehän vasta romanttista onkin, että varmistaa rakastettunsa pärjäävän myös kuoleman tai avioeron osuessa kohdalle, toteaa Kivipelto.
Kyselytutkimuksen Danske Bankille on toteuttanut YouGov. Tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 13.1. –25.1.2025 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä vastaavaksi iän (18 v.+), sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaistuloksissa (N=2024) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2 %-yksikköä.
