Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan sisältyvä kaupunkiseutujen ruuhkamaksut mahdollistava lainsäädäntöesitys on valmistumassa sellaisessa muodossa, että niin ruuhkamaksujen kannattajat kuin vastustajatkin pitävät sitä kehnona.
Lakiesitys vasta mahdollistaa ruuhkamaksujen asettamisen, eikä se siis suoraan tuo ruuhkamaksuja käyttöön.
Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Kalle Jokinen (kok.) vastustaa ruuhkamaksuja ankarasti. Hänen mukaansa Marinin hallituksella tulee kiire saada lakiesitys ajoissa maaliin.
– Ruuhkamaksut ovat paluu keskiaikaisten kaupunkien tullimuureille, jotka viestittivät, että pysykää poissa. Ne ovat negatiivinen viesti veronmaksajien toimeliaisuudelle ja liikenteelle, joka luo kasvua yhteiskuntaan, Jokinen kommentoi Helsingin Uutisille.
Myös Helsingin seudun kauppakamarissa nähdään vakavia ongelmia ruuhkamaksujen käyttöönotossa.
– Kyse olisi ylimääräisestä verosta, jonka tuotto hyvin todennäköisesti menisi muualle kuin Helsingin seudulle, painottaa maankäytön ja liikenteen johtava asiantuntija Tiina Pasuri.
Pasuri kertoo, että ruuhkamaksut iskisivät kaikkein pahiten Espoon, Vantaan ja kehyskuntien yrityksiin ja työntekijöihin. Hänen mukaansa Suomeen ei kaivattaisi yhtään lisää autoliikennettä hankaloittavia lakeja.
Lakiesitys on saanut kritiikkiä myös ruuhkamaksujen kannattajilta. Esimerkiksi Vihreät vastustaa esitystä sen verotusmallin takia. He haluaisivat ruuhkamaksuista alueellisen työkalun. Tällöin maksujen tuotto menisi kunnille, ei valtiolle.
– (Ruuhkamaksujen) tuottoa voisi hyödyntää esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämiseen, kommentoi Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne Helsingin Uutisten mukaan STT:lle.