Kokoomus esittää seuraavalle vaalikaudelle yhdeksän miljardin euron suoria säästöjä julkiseen talouteen. Puolueen keskiviikkona julkaisemassa Jarrua velalle -talousohjelmassa säästöt ulotetaan laajasti sosiaali- ja terveyspalveluihin, eläkkeisiin, sosiaaliturvaan, valtionhallintoon ja yritystukiin.
Ohjelmassa ei esitetä veronkorotuksia.
Yhdeksän miljardin euron säästöistä hallitus voisi kokoomuksen mallissa käyttää miljardi euroa harkittuihin lisämenoihin, joilla vahvistettaisiin talouskasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä rahoitettaisiin rakenteellisten uudistusten alkuinvestointeja. Nettosopeutukseksi jäisi näin kahdeksan miljardia euroa.
Kokoomuksen mukaan julkista taloutta pitäisi vahvistaa ensisijaisesti menoja vähentämällä sekä työllisyyttä ja talouskasvua vahvistavilla uudistuksilla. Kokoomus perustelee mittaluokkaa parlamentaarisesti sovitulla velkajarrulla ja julkisen talouden mittavalla alijäämällä.
Puolueen mukaan julkista taloutta on tasapainotettava etupainoisesti. Esitettyjen sopeutustoimien vaikutuksen on tarkoitus näkyä täysimääräisesti vuoden 2031 tasolla.
Suurimmat yksittäiset säästökokonaisuudet ohjelmassa ovat sosiaali- ja terveysmenojen kasvun hillitseminen kahdella miljardilla eurolla sekä eläkejärjestelmään kohdistuva kahden miljardin euron kokonaisuus.
Indeksijäädytyksiä 1,5 miljardilla
Kokoomus esittää indeksisidonnaisten menojen kasvun hillitsemistä, jolla saataisiin 1,5 miljardin euron säästöt vuoteen 2031 mennessä.
Kokoomus haluaisi poistaa lainsäädännöstä automaattisia indeksikorotuksia mahdollisimman laajasti. Julkisista menoista noin 90 miljardia euroa on indeksisidonnaisia.
Indeksijarrun piiriin tulisivat muun muassa kuntien valtionosuudet, korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen rahoitus, Ylen rahoitus sekä indeksisidonnaisia sosiaaliturvamenoja. Työeläkkeet jäisivät indeksijarrun ulkopuolelle.
Kokoomus korostaa, että kyse olisi menojen kasvun hidastamisesta eikä nykyisen euromääräisen menotason alentamisesta.
Valtionhallinnosta 700 miljoonaa
Valtionhallinnosta kokoomus tavoittelee 700 miljoonan euron suoria toimintamenosäästöjä.
Puolue ehdottaa valtion virastojen ja ministeriöiden kokoamista yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi, jonka sisällä päällekkäisiä toimintoja voitaisiin poistaa. Talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon tukipalveluja keskitettäisiin ja virastojen määrää vähennettäisiin.
Kokoomus esittää myös KEHA-keskuksen lakkauttamista ja tehtävien siirtämistä muille virastoille. Kela siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön tulosohjaamaksi virastoksi ja Työllisyysrahasto sulautettaisiin Kelaan.
Säästöissä hyödynnettäisiin myös eläköitymisiä. Kokoomus haluaisi lisäksi hyödyntää tekoälyä nykyistä enemmän muun muassa hallinnossa ja automaattisessa päätöksenteossa.
Sotesta kaksi miljardia
Sosiaali- ja terveyspalveluissa kokoomuksen tavoite on kahden miljardin euron menojen kasvun hillitseminen vaalikauden aikana.
Kokoomuksen mukaan hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa nykyisellä uralla lähes miljardilla eurolla vuodessa. Kahden miljardin säästö ei puolueen laskelmassa tarkoittaisi rahoituksen euromääräistä vähentämistä: rahoitus kasvaisi edelleen vaalikauden aikana noin kahdella miljardilla eurolla.
Puolue haluaa uudistaa hyvinvointialueiden rahoitusmallia ja antaa valtiolle nykyistä enemmän mahdollisuuksia puuttua alueiden kustannuksiin: esimerkiksi yksikkökustannukset tuotaisiin julkisesti vertailtaviksi.
Kokoomus tavoittelee myös hyvinvointialueiden määrän vähentämistä. Puolueen pitkän aikavälin tavoitteena on 5+1 alueen malli.
Sosiaaliturvasta puoli miljardia
Sosiaaliturvaan kohdistuvien toimien säästötavoite on 500 miljoonaa euroa.
Kokoomus lyhentäisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston 300 päivään ja tarkistaisi sen porrastusta. Ansiosidonnaisen tasoa puolestaan parannettaisiin työttömyysjakson alussa.
Asumisen tukia yhtenäistettäisiin ja yleisen asumistuen ulkopuolelle rajattaisiin omistusasumisen lisäksi asumisoikeusasuminen.
Kokoomus kiristäisi maahanmuuttajien sosiaaliturvan ehtoja esimerkiksi asumisajan, kotoutumisen ja työssäkäynnin perusteella.
Muutoksia tulisi myös lääkekorvauksiin ja Kela-kyyteihin. Kela-taksien rahoitusvastuu siirrettäisiin hyvinvointialueille.
Eläkeuudistuksella miljardisäästöt
Toinen ohjelman suurimmista säästökokonaisuuksista koskee eläkejärjestelmää. Kokoomus tavoittelee siitä kahden miljardin euron julkista taloutta vahvistavaa vaikutusta.
Puolue haluaa uuden eläkeuudistuksen, joka valmisteltaisiin lähtökohtaisesti kolmikantaisesti. Jos yhteistä ratkaisua uudistuksesta ei syntyisi, hallituksen ja eduskunnan pitäisi tehdä ratkaisut.
Yhtenä keinona puolue nostaa esille työeläkkeen kertymisen palkattomilta jaksoilta. Kokoomus arvioisi järjestelmää siten, että eläkettä kertyisi jatkossa palkattomista jaksoista vain vanhempainvapailta ja varusmiespalveluksesta.
Lisäksi puolue haluaa nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, poistaa aikaisia työstä poistumisen väyliä ja kannustaa jatkamaan työelämässä myös kevennetyllä työpanoksella.
Yritystuet leikkuriin
Elinkeinotuista kokoomus leikkaisi 600 miljoonaa euroa. Kohteena olisivat erityisesti säilyttäviksi ja tehottomiksi arvioidut yritystuet sekä maataloustuet, jotka eivät kohdistu aktiiviseen ruoantuotantoon.
Kokoomus lakkauttaisi muun muassa kyläkauppatuen ja viihdemerenkulun miehistötuen sekä valtion osuuden maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista ja merimieseläkekassan menoista.
Muita säästökohteita 1,7 miljardia
Lisäksi kokoomus nimeää 1,7 miljardin euron edestä muita säästökohteita.
Liikenneverkon menoista tavoitellaan 300 miljoonan euron säästöä ja kehitysyhteistyöstä niin ikään 300 miljoonaa. Kehitysyhteistyössä kokoomus lakkauttaisi maaohjelmat Ukrainaa lukuun ottamatta ja vähentäisi kotimaisille kansalaisjärjestöille annettavaa rahoitusta.
Yhteisöille, kunnille ja hyvinvointialueille maksettavia valtionavustuksia vähennettäisiin 200 miljoonalla eurolla ja Ylen rahoitusta 120 miljoonalla. TKI-rahoitusta suunnattaisiin nykyistä enemmän maanpuolustukseen, mistä ohjelmaan kirjataan 150 miljoonan euron säästö.
Kokoomus esittää, että toisesta samantasoisesta korkeakoulututkinnosta tulisi maltillisesti maksullinen. Tästä tavoitellaan 60 miljoonaa euroa.
Eduskunnan niin sanotuista joululahjarahoista puolue luopuisi kokonaan, mikä merkitsisi 50 miljoonan euron säästöä.
Lisäksi vankiloiden toimitilaverkkoa tiivistettäisiin, jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus lakkautettaisiin ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannuksia vähennettäisiin.
Kokoomus esittää myös valtiontalouden menokehysten vuosittaisen kasvun hidastamista, jonka arvioitu säästövaikutus olisi 400 miljoonaa euroa vaalikauden loppuun mennessä.
Talouskasvutoimet myöhemmin
Yhdeksän miljardin suorien säästöjen rinnalla kokoomus esittää rakenteellisia uudistuksia työllisyyteen ja julkisen sektorin toimintaan. Niiden vaikutuksia puolue ei laske velkajarrun mukaiseen suoraan sopeutukseen.
Ohjelman mukaan seuraavalla vaalikaudella valmisteltaisiin myös hyvinvointialueiden määrän merkittävää vähentämistä sekä edistettäisiin kuntaliitoksia.
Kokoomus avaa laajemmin työelämän uudistamista, koulutustason nostamista ja talouskasvun vahvistamista koskevia ratkaisujaan ennen vaaleja.