Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vaatinut YK:n turvallisuusneuvostoa erottamaan pysyvän jäsenensä Venäjän.
– Olemme tekemisissä maan kanssa, joka muuttaa YK:n turvallisuusneuvoston veto-oikeutensa kuolemanoikeutukseksi, hän sanoi taannoin videopuheessaan turvallisuusneuvostolle.
Neuvostossa on viisitoista jäsentä, joista viisi ovat pysyviä jäsenmaita. Niitä ovat Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat. Yleiskokous valitsee muut vaihtuvat jäsenet kahden vuoden kaudeksi kerrallaan ja maantieteellisen edustavuuden periaatteen mukaan.
Ukrainaan hyökänneen ja sotarikoksista syytetyn Venäjän jäsenyys YK:n vaikutusvaltaisimmassa elimessä on herättänyt keskustelua myös muissa maissa.
Viron ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson toteaa Postimees-lehdelle, että Venäjän pysyvää jäsenyyttä vuonna 1946 perustetussa neuvostossa selittää historia.
– Periaatteessa voi sanoa, että koko maailma on yhä Josif Stalinin panttivankina, hän viittaa Neuvostoliiton entiseen diktaattoriin, joka oli aikanaan päättämässä turvallisuusneuvoston perustamisesta ja sen käyttämästä äänestysjärjestelmästä.
– Se on neuvoteltu vakuutus siitä, että kukaan ei voi puuttua Venäjään, koska heillä on turvallisuusneuvoston veto-oikeus, joka sulkee pois Venäjän etujen vastaiset turvallisuuspoliittiset päätösten tekemisen. Valitettavasti olemme tilanteessa, että YK:n turvallisuusneuvostosta ei ole mitään hyötyä Ukrainan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa.
Mihkelsonin mukaan YK:lla on järjestönä kuitenkin yhä tärkeä tehtävä.
– Huolimatta siitä, että turvallisuusneuvosto ei ole kykenevä päätöksiin, on se (YK) kuitenkin kansainvälinen foorumi, johon on mahdollista tulla puolustamaan kansainvälisen järjestyksen peruselementtejä, jotka sopivat suurimmalle osalle maista.
Hän muistuttaa, että kaikkiaan 141 valtiota YK:n 193 jäsenmaasta kannatti yleiskokouksen yhteistä päätöslauselmaa, jossa arvostellaan Venäjän hyökkäystä ja vaaditaan maata vetäytymään Ukrainasta.
– Se on erittäin merkittävää.