Rahamme eivät riitä nykyisen sote-mallin ylläpitoon, kirurgitaustainen kansanedustaja Ville Väyrynen (kok.) kirjoittaa blogissaan.
– Valtion velkasuhde heikkenee edelleen. Samalla puolustuksen määrärahoja on sitouduttu nostamaan tulevina vuosina useilla miljardeilla, eikä valtion velkakaan ole enää vasemmistounelmista huolimatta ilmaista. Sopeutustarve on valtava, korko- ja puolustusmenojen ollessa sopeutustoimien ulkopuolella, Väyrynen huomauttaa.
Julkisista menoista merkittävä osa valuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Vuosittaiset sote-kustannukset alkavat lähestyä 30 miljardia euroa muodostaen kolmasosan valtion menoarviosta.
– Hyvinvointialueiden rakenteet ovat valmiina, eikä esimerkiksi sairaalaverkkoa voi loputtomiin tiivistää vailla huolta varautumisen tasosta. Läpeensä epäonnistunut rahoituslaki on toki uudistettava, jottei täysin toimintakykyisiä hyvinvointialueita ajeta sen nojalla raajarikoiksi, Väyrynen sanoo.
Väyrysen mukaan rahoituslain lisäksi erityisen tärkeää on saada vihdoinkin keskustelu käyntiin siitä, mitä haluamme soterahoillemme vastineeksi.
– Sisällöt ja niiden vaikuttavuus ovat kaiken keskiössä. Kustannukset kyllä nousevat vääjäämättä, jos vain annamme niiden nousta.
Tarpeettomista diagnooseista ja hoidoista pitäisi karsia
Hänen mukaansa järjestelmässämme ohjautuu tällä hetkellä euroja toimintaan, joka ei ole mielekästä ja tuottaa pahimmillaan potilaalle haittaa. Voimavaroja saatetaan käyttää hoitoihin ja diagnooseihin, jotka eivät ole tarpeellisia. Toisaalta osa potilaista voi jäädä vaille ilman oikeasti tarpeellisia hoitoja.
Toiminta ei myöskään ole yhteismitallista alueiden välillä.
– Toisaalta meillä on ylidiagnostiikkaa ja ylihoitoa, mutta yhtä lailla alidiagnostiikkaa ja alihoitoa. Tavoitteen tulisi asettua näiden väliin, Väyrynen sanoo alueiden välisistä eroista.
Myös työterveysjärjestelmä ja YTHS on hänen mukaansa käytävä läpi perusteellisesti.
– Ylihoito ei ole hyödyksi, vaikka se tehtäisiin yrityksen rahoilla. Terveydenhuoltomme nelikanavarahoitus altistaa päällekkäisille ja tehottomille toiminnoille ja eriarvoisuudelle. Tämä tulee sille etenkin työterveyshuoltoon liittyvissä kysymyksissä.
Rahaa ei tule seinästä edes sote-sektorilla
Hänen mukaansa sote-kokonaisuuden sisällöt tulee ottaa tarkasteluun viipymättä.
– Pelkät keskustelukerhot eivät riitä. Priorisointi on nostettava pöydälle ja todella mietittävä mitä tarjoamme julkisen järjestelmän piirissä julkisin varoin. Tässä keskustelussa tulee aloite olla poliitikoilla. Emme voi paeta vastuutamme edes priorisoinnin suhteen.
Esimerkkinä alueiden välisistä eroista Väyrynen nostaa esiin tarkkaavaisuushäiriö ADHD:n. Toisilla alueilla sairauteen annetaan jopa nelinkertainen määrä diagnooseja toisiin alueisiin nähden. Näin suuri ero diagnoosien määrässä johtuu siitä, että hyvinvointialueilla on erilaisia käytäntöjä diagnoosien antamisen suhteen.
– Hyvinvointialueiden sisällöt on otettava tarkasteluun ja altistaa tarvittaessa arviointimenettelylle. Ei ole hyväksyttävä tilanne, että hoidamme jollakin alueella nelinkertaisen määrän lapsia ADHD-diagnoosilla toiseen alueeseen verrattuna.
Myöskään hyödyttömäksi todettuja toimenpiteitä ei kansanedustajan mukaan saa tehdä.
– Myös rahoituksen monikanavaisuutta tulee arvioida kriittisesti ja ainakin työterveyshuollon asemaa arvioida niin, että se palaisi alkuperäisille juurilleen.
Väyrysen mukaan rakenteita on ”nypläilty” ja yksittäisistä perusterveydenhuollon yöpäivystyksistä keskusteltu jo yli tarpeen.
– Nyt on aika keskittyä vaikuttaviin asioihin. Jos näin ei tehdä, rahat loppuvat taatusti, järjestelmä alkaa rapautua pala kerrallaan hallitsemattomasti ja tuota pikaa huomaamme elävämme yhdysvaltalaista terveydenhuollon painajaista.
– Kiire on jo kova. Velka ei ole ilmaista ja rahaa ei tule seinästä, kansanedustaja muistuttaa.
