RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korosti linjapuheessaan tulevaisuudenuskon tarvetta, panostuksia koulutukseen sekä taloutta, joka luo mahdollisuuksia niin ihmisille kuin yrityksille.
– On helppoa takertua huoleen ja synkkiin otsikoihin – mutta totuus on, että toivoa on. Suomen talous näyttää varovaisia myönteisiä merkkejä ja yritykset eri puolilla maata kasvavat, hän sanoi RKP:n puoluekokouksessa Vantaalla lauantaina.
Adlercreutzin mukaan meillä on vahvuuksia, ja meidän täytyy uskaltaa luottaa niihin.
– Seuraava hallituskausi tulee olemaan monin tavoin haastava, mutta emme käännä kehitystä leikkauksilla tai veronkorotuksilla. Tarvitsemme kasvua – ja siksi meidän on keskityttävä kasvun edellytysten vahvistamiseen.
– Investoinnit tehdään, innovaatiot syntyvät ja työpaikat luodaan yrityksissä. Siksi Suomen täytyy olla maa, jossa yritykset uskaltavat kasvaa ja palkata. Ja kun yhä useammalla on työ, ei kasva vain talous – silloin kasvaa myös luottamus ja usko tulevaisuuteen, Adlercreutz jatkoi.
Hän korosti erityisesti koulutusta tärkeimpänä voimavaranamme ja Suomen menestyksen perustana.
– Tällä kaudella olemme vahvistaneet peruskoulua, lisänneet työrauhaa luokissa ja varmistaneet, että oppilaat saavat tukea aiemmin. Kännykkäkielto on tuonut muutosta moniin kouluihin – lapset juttelevat ja leikkivät taas välitunneilla. Osaamistakuulla haluamme varmistaa, että sama suoritus saa saman arvosanan riippumatta siitä, missä päin maata käyt koulua. Nämä ovat tärkeitä uudistuksia, jotka antavat lapsille ja nuorille paremmat ja yhdenvertaisemmat lähtökohdat, Adlercreutz sanoi.
Hän totesi, että työ ei lopu tähän.
– Jokaisen peruskoulun päättävän lapsen tulee osata lukea, kirjoittaa ja laskea riittävän hyvin. Hyvät perustaidot ovat edellytys elämässä pärjäämiselle – sekä Suomen tulevalle kasvulle ja kilpailukyvylle. Lisäksi on tärkeää, että koko koulutuspolku toimi aina varhaiskasvatuksesta kolmannelle asteelle. Sillä koulutus ei tarkoita, että kaikkien pitäisi valita sama tie, vaan että kaikilla on tie eteenpäin.
Adlercreutz painotti myös Pohjoismaiden roolia epävarmassa maailmassa ja tiiviimmän yhteistyön merkitystä.
– Kun maailma horjuu, Pohjolan on pysyttävä vakaana. Yhdessä meillä on yksi maailman vahvimmista talouksista, huippuyliopistoja ja yrityksiä, jotka kilpailevat globaalisti. Silti toimimme liian usein kuin pienet maat, vaikka meidän pitäisi esiintyä vahvana ja yhtenäisenä alueena. Siksi olisi aika Kalmarin unionille 2.0 – jossa oikeasti loisimme maailman integroituneimman alueen työn, koulutuksen ja innovaatioiden osalta, Adlercreutz hahmotteli.