Eduskunnan perustuslakivaliokunta toteaa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta antamassaan lausunnossa, että valinnanvapausjärjestelmää ei ole syytä ottaa käyttöön, ennen kuin on varmistuttu sen suhteesta EU:n valtiontukisääntelyyn.
Valiokunnan mukaan tämä voidaan tehdä esimerkiksi niin, että valtioneuvosto notifioi eli ilmoittaa järjestelmän EU-komissiolle. Notifiointiprosessi saattaa kestää kuukausia.
Notifioitivaatimusta ei ole kirjattu perustuslakivaliokunnan lausunnon ponteen. Muutamat hallituspuolueiden edustajat ovat tulkinneet, ettei notifiointia ole sen vuoksi tarvetta tehdä. Useat asiantuntijat ovat kuitenkin kehottaneet notifioimaan oikeusvarmuuden vuoksi.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon velvoittavuudesta on tältä osin tulkintaeroja.
– Jos se on ponnessa, se on valiokunnan vaatimus, joka täytyy täyttää. Mutta jos se ei ole ponnessa, niin se on toivomus, ja se toivomus voidaan sivuuttaa, sanoo eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2003-2011 toiminut Kimmo Sasi Verkkouutisten haastattelussa.
Pitkään kansanedustajana toiminut Sasi toteaa, että jos perustuslakivaliokunta on johdonmukainen, niin se arvioi vain sen, onko ponnessa olevat ehdot täytetty ja ottaa kantaa vain niihin kysymyksiin. Sasi lisää kuitenkin, että valiokunta voi halutessaan nostaa esille myös asioita, jotka eivät ole ponnessa.
– Valiokunta voi todeta, että tällainen huomautus oli, mutta sille ei ole tehty yhtään mitään ja nostaakin sen uudelleen ponteen ja vaatii, että siltä osin täytyy tehdä jotakin. Mutta silloin valiokunta ei ole täysin johdonmukainen, jos se samassa asiassa ottaa tiukemman tulkinnan jälkimmäisessä lausunnossaan kuin minkä se on tehnyt aiemmassa.
Sasi huomauttaa kuitenkin, että valiokunta on ottanut viimeisimmässä valinnanvapaus- ja rahoituslaeista antamassaan lausunnossa tiukempia kantoja kuin aiemmassa lausunnossaan.
– Toisin sanoen tämä jää perustuslakivaliokunnan käsittelyn varaan. Voi sanoa, että jollakin tavalla kannattaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan reagoida myös niihin asioihin, jotka eivät ole ponnessa, Sasi toteaa.
Näin valiokunta voisi ratkaista asian elegantisti
Sasi suosittelee, että sosiaali- ja terveysvaliokunta hankkisi jonkinlaista selvitystä, kuinka suuri varmuus on saatavissa notifikaatiolla eli ilmoituksella EU:lle, kuinka kauan siinä kestää ja mikä merkitys sillä on lainsäädäntöprosessille. Sen perusteella valiokunta voi tehdä kokonaisarvion ja katsoa, onko tarkoituksenmukaista tehdä notifikaatio vai ei.
– En jättäisi sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa käsittelemättä asiaa, vaikka se ei ole ponnessa, mutta kuten sanottu, kun se ei ole ponnessa, niin se ei ole ehdoton vaatimus valiokunnalle. Lähtökohtaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta voi sivuuttaa sen jopa kokonaan, mutta tässä suhteessa kannattaa olla varovainen ja ottaa kuitenkin jollakin tavalla kysymykseen kantaa.
Sasilla on ehdotus siihen, miten sosiaali- ja terveysvaliokunta voisi ratkaista asian.
– Mielestäni sosiaali- ja terveysvaliokunta toimisi hyvin elegantisti, jos se toteasi, että perustuslakivaliokunta aikaisemmassa lausunnossaan viime vuodelta katsoi, että kyseessä ei ole valtiontukilainsäädännön alainen sääntely, vaan kyse on sosiaalisista palveluista ja niihin ei valtiontukisääntelyä sovelleta ja viitaten perustuslakivaliokunnan viime vuotiseen lausuntoon toteaa, että ei ole tarpeen notifioida asiaa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta voisi siis perustaa näkemyksensä perustuslakivaliokunnan vuosi sitten valinnanvapaudesta antamaan lausuntoon.
– Perustuslakivaliokunta on todennut vuoden 2017 lausunnossaan, että yhtiöittämiseen ei ole tarvetta siitä syystä, että tämä ei ole valtiontukilainsäädännön alaista toimintaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta voisi todeta, että perustuslakivaliokunta voisi olla johdonmukainen kannanotoissaan ja kun se on todennut näin vuosi sitten, että kyse ei ole valtiontukilainsäädännön alaisesta toiminnasta, niin sosiaali- ja terveysvaliokunta luottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon vuodelta 2017.
Lopullinen ratkaisu saadaan EU-tuomioistuimesta
Perustuslakivaliokunnan vuosi sitten antaman lausunnon jälkeen Euroopan unionin yleinen tuomioistuin on antanut päätöksensä Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä ja todennut sen sisältävän kiellettyä valtiontukea.
Sasi toteaa, että Slovakiaa koskevalla ratkaisulla on merkitystä asian kannalta, mutta perustuslakivaliokunta olisi voinut muuttaa selvästi aikaisempaa kantaansa.
– Perustuslakivaliokunta on tässä hyvin epäselvä. Halutaan ikään kuin lisäesteitä prosessin etenemiselle, mutta ei oteta eriävää kantaa suhteessa siihen, mitä aikaisemmassa lausunnossa on lausuttu.
Sasin mukaan lopullinen ratkaisu siitä, onko kyseessä valtiontuki vai ei, saadaan vasta EU-tuomioistuimesta.
– Komissiohan voi ottaa minkä tahansa kannan, mutta se ei tule jäämään lopulliseksi, vaan kymmenen vuoden kuluttua saadaan lopullinen ratkaisu EU-tuomioistuimesta. Kysymys on viime kädessä siitä, odotetaanko kymmenen vuotta uudistuksen kanssa, Sasi toteaa.
Slovakian osalta EU-komissio oli katsonut, ettei maan terveydenhuoltojärjestelmässä ole kyse taloudellisesta toiminnasta eikä se näin ollen sisällä kiellettyä valtiontukea, mutta Euroopan unionin yleinen tuomioistuin päätti toisin. Lopullista ratkaisua tuomioistuimelta ei ole vielä saatu.
