Venäjän miehittämässä Luhanskin kaupungissa Itä-Ukrainassa suunnitellaan kiinalaisen yksityiskoulun perustamista, kertoo RFE/RL.
Uutinen uudesta kansainvälisille oppilaille tarkoitetusta koulusta levisi nopeasti sodan runtelemassa kaupungissa, jossa lupaukset jälleenrakennuksesta on pitkälti petetty. Uutta koulua pidetäänkin merkkinä ”taloudellisesta normalisaatiosta”.
Monet pitävät uutista ankkana, sillä vastaavista suurprojekteja on hehkutettu ”Luhanskin kansantasavallassa” aikaisemminkin. Lupaukset uusista sairaaloista, teollisuusalueista ja luksuslomakohteista ovat tulleet ja menneet.
– Heidän loputtomat puheensa tuhoutuneen Donetskin lentoaseman tai Shyrokynen kaupungin jälleenrakentamisesta eivät ikinä toteudu. Kyse on vain miehityksen alla elävien ihmisten pitämisestä kiireisinä suurilla lupauksilla, sanoo ukrainalainen politiikan tutkija Kostiantyn Batozskiy.
Batozskiyn mukaan kyse ei olekaan niinkään uudesta koulusta, vaan mielikuvista.
– Miettikää, lähettäisikö kiinalainen perhe oikeasti teini-ikäiset lapsensa sotatoimialueelle koulutusta varten? Batozskiy kysyy.
Batozskiy arvioikin, että Venäjä haluaa epätoivoisesti näyttää maailmalle, että miehitetyt alueet ovat jo käytännössä osa Venäjää, ja että alueet houkuttelevat ulkomailta asti ihmisiä työskentelemään ja opiskelemaan.
Jotkut asiantuntijat ovat kuitenkin huolissaan siitä, että ehdotus on edes päätetty julkistaa. Heidän mukaansa se kertoo Kremlin yhä suuremmasta halusta lähentyä Kiinan kanssa.
Itä- ja Kaakkois-Aasian asiantuntijan Artur Harytonovin mukaan kyse ei olekaan pelkästä propagandasta.
– Kiinan totalitaarisessa järjestelmässä mitään tämän mittakaavan asiaa ei tapahdu ilman ylimmän tason hyväksyntää, Harytonov kertoo. Hän jatkaa muistuttamalla, että Xi Jinpingin lupaus Venäjän vaalien tunnustamisesta ja perustuslain kunnioittamisesta ovat ”hiljainen osoitus miehityksen hyväksymisestä”.
Vastaavaa on tapahtunut aiemminkin. Krimin miehityksen jälkeen niemimaalle saapui kiinalaisyrityksiä, vaikka nimellisesti Peking tunnustaa Krimin osaksi Ukrainaa.
– Krimiläisiä viinejä esitellään kiinalaisilla messuilla. Varastettua ukrainalaista viljaa ja metalleja miehitetystä Donetskista näkyy kiinalaisilla alustoilla kuten AliExpressissä. […] Tämä on todellisuutta, ei spekulaatiota, Harytonov varoittaa.
New Geopolitics Research Network -ajatuspajan Juriy Poita uskookin, että koulun todellinen kohderyhmä ei ole teini-ikäiset. Sen sijaan se voi olla tarkoitettu kiinalaisille insinööreille ja muille työntekijöille, jotka työskentelevät kiinalais-venäläisten projektien parissa miehitetyllä alueella.
Kiinalaisyritykset ovat jo tiettävästi tarjoutuneet osallistumaan Itä-Ukrainan jälleenrakennukseen sodan jälkeen. Suuret rakennushankkeet vaativat henkilöstöä, joka osaa kommunikoida sekä kiinaksi että venäjäksi.
– Kielikurssit paikallisille työläisille, ja toisin päin, voidaan helposti naamioida koulutukseksi, Poita sanoo.
Toistaiseksi Luhanskissa ei kuitenkaan ole näkyvää kiinalaisvähemmistöä. Sen sijaan kaupunkiin on tullut runsaasti rakennustyöläisiä Keski-Aasiasta. Paikalliset eivät ole tästä pitäneet, sillä he kokevat venäläisviranomaisten suosivan keskiaasialaisia.
– Venäjä ei luota paikalliseen väestöön. He haluavat, että ulkopuoliset jälleenrakentavat nämä alueet. Mutta keskiaasialaiset siirtotyöläiset eivät legitimoi anneksointia kansainvälisesti. Kiinalaiset ehkä voisivat, ainakin symbolisesti, Batozskiy pohtii.
Harytonov arveleekin, että virallisesti Kiina välttää sotkeutumasta alueen poliittiseen tilanteeseen, mutta sallii yritystensä hyötyvän miehityksestä. Samalla Kiina voi hyötyä siitä, että se saa maanmiehiään etulinjan lähelle hankkimaan tiedustelutietoa.
– Kiina tukee ideologisesti Venäjän sotaa, Harytonov linjaa.
– He ostavat mitä tahansa näiltä alueilta. Viljaa, metalleja, kaikkea, koska se on halpaa ja poliittisesti hyödyllistä.
