Keskustan kansanedustaja: PS petti lupauksensa maaseudulle

Hallitus ei ymmärrä maaseudun hätää, väittää Mikko Savola.
Mikko Savolan mukaan Iranin sota on ajanut maatalouden ja kuljetusalan vakavaan kriisiin. Peltoa Lopella. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Mikko Savolan mukaan Iranin sota on ajanut maatalouden ja kuljetusalan vakavaan kriisiin. Peltoa Lopella. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Keskustan kansanedustajan Mikko Savolan mielestä Petteri Orpon (kok.) hallitus ”kurittaa maaseutua, maataloutta ja kotimaista huoltovarmuutta ennennäkemättömällä tavalla”.

Savola sanoo tiedotteessa, että hallituksen toimet tai pikemminkin niiden puute osoittavat täydellistä ymmärtämättömyyttä maaseudun todellisesta hätätilasta. Kehysriihi kääntyi Savolan mukaan ”vaaliriiheksi”.

Keskittämisvimma uhkaa Savolan mukaan viedä maaseudulta elinvoiman edellytykset ja peruspalvelut. Hän mainitsee esimerkiksi muutokset maanmittauslaitokseen, poliisin palveluihin, ajokorttikokeisiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Myös esimerkiksi tienpidossa koko Etelä-Pohjanmaan alue on jätetty paitsioon.

Erityisen raskaan vastuun maaseudun ahdingosta Savola sälyttää perussuomalaisille.

– Perussuomalaiset ovat pettäneet kaikki maataloudelle ja maaseudulle ennen vaaleja antamansa lupaukset. Polttoaineen hinta ei tullutkaan ryminällä alas, maaseudun puolta ei pidetty, eikä maaseudun alasajoon ole kyetty puuttumaan.

Savola arvostelee hallituksen lupauksia helpotuksista ohuiksi. Maataloudelle annetaan energiaveron palautusta ja ammattidieseliin helpotuksia. Ammattidiesel on kuitenkin astumassa voimaan vasta vuonna 2028 ja energiaveron palautuksen koko vaikutus on vain 10 miljoonaa euroa vuodessa.

– Keskusta vaati riihestä maataloudelle määräaikaista kiinteistöverovapautta ja lannoitteille kustannustukea. Nyt annettujen lupauksien merkitys meneillään olevassa akuutissa kustannuskriisissä on hyvin pieni. Sekä maatalous, että kuljetusala kamppailee hengestään tässä ja nyt, Savola korostaa.

Ex-ministerin mukaan monia taloudelle tärkeitä uudistuksia viedään maaliin loppuvaalikaudella.
Valtion budjetin alijäämän ennustetaan kasvavan yli 17000 miljoonaan euroon vuodessa.
Riikka Purran mukaan muutos vaikutti paperilla hyvältä, mutta ei toiminut käytännössä.
Mainos