Ruotsin entinen keskuspankkiiri, suomalainen Stefan Ingves, kertoi Turun Sanomille näkemyksensä siitä, miksi Ruotsi on saanut laskettua julkisen velan tasoaan reilusti Suomea enemmän, vaikka molemmat maat aloittivat 1990-luvulla yhtä huonosta tilanteesta.
Ruotsin julkinen velka on hieman yli 30 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun Suomessa vastaava luku on yli 80 prosenttia.
Ingves kertoo, että Ruotsissa syntyi poliittinen konsesus, että täytyy olla varovainen ja lyhentää velkaa. Maan heikot koalitiohallitukset eivät myöskään ole päässeet yhteisymmärrykseen suuria rahamääriä vaativista hankkeista, jolloin budjetti on pysynyt paremmin aisoissa.
– Suomessa puolestaan hallitusten ristiriitoja on ratkottu jakamalla rahaa kaikkien puolueiden mielihankkeisiin, hän selittää.
Vaikka tilanne on Ingvesin mukaan kerryttänyt Ruotsiin korjausvelkaa niin sähköverkon, junaratojen kuin maanpuolustuksenkin osalta, eivät maan ongelmat ole hänestä yhtä mittavia kuin Suomen. Suomessa on muun muassa nopeasti ikääntyvä ja kutistuva väestö ja sitä myöten myös pienempi tuottavuus ja tehokkuus kuin pitäisi olla.
Ingves panostaisi Suomessa taloutta vahvistaakseen työllisyyteen. Täsmätoimiksi hän mainitsee eläkeiän nostamisen, panostukset koulutukseen ja työperäisten maahanmuuttajien houkuttelemisen.
