Venäjän presidentti Vladimir Putin esiintyi pitkään maansa sisäisen vakauden ylimpänä takuumiehenä, mutta viimeistään Ukrainaa vastaan käydyn epätoivoisen hyökkäyssodan myötä viimeinenkin illuusio vakaudesta on venäläistoimittaja Andrei Pertsevin mukaan romahtanut.
– Vuosien ajan venäläiset vaihtoivat vapaaehtoisesti oikeutensa ja vapautensa suhteelliseen taloudelliseen vaurauteen ja poliittiseen vakauteen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan useimpien venäläisten mielissä pyörii kuitenkin kysymys, kuinka paljon huominen on vielä tätäkin päivää pahempi, maansa sisä- ja ulkopolitiikkaa pitkään seurannut Pertsev kirjoittaa Carnegie-ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Kreml pyrkii hänen mukaansa nyt kaikin keinoin palauttamaan kansan enemmistön uskon Putinin tarjoamaan parempaan tulevaisuuteen. Ongelmana on kuitenkin se, että juuri Putin, joka aiemmin miellettiin vakauden ruumiillistumaksi, nähdään nykyisin sen tuhoaja.
– Siksi presidentinhallinnon yritykset luoda Venäjän tulevaisuudesta uusi visio, joka heijastelisi yhteiskunnassa vallitsevaa ilmapiiriä ja tyydyttäisi tätä ”uutta Putinia”, ovat tuomittuja epäonnistumaan, Pertsev toteaa.
Viestit eivät vetoa
Kreml pyrkii Pertsevin mukaan esittämään Venäjän ”oikeana” Eurooppana ja perinteisten arvojen vaalijana. Tätä viestivät myös Putinin viimeaikaiset puheet siitä, että ilman yhteyttä Venäjään Eurooppa menettäisi todellisen identiteettinsä. Samaan aikaan Putin haluaa profiloida Venäjän sorrettujen kansakuntien johtajaksi.
– Tämä sanoma on tarkoitettu vientiin, mutta kotimaiseen käyttöön se ei sovellu. Presidenttihallinnon poliittinen siipi ymmärtää, että käsitys Venäjästä kaikkialla sorrettujen kansojen johtajana tuskin kääntää venäläisten huomiota pois heidän omista ongelmistaan. Tällaiset pyrkimykset havaittiin toivottomiksi jo neuvostoaikana, jolloin puhuttiin veljellisestä rakkaudesta sosialistisia maita kohtaan, Pertsev huomauttaa.
– Vakaus oli vuosikausia Putinin hallinnon kulmakivi: suhteellinen taloudellinen vauraus, rajoitetusti oikeuksia ja vapauksia. Kreml näytti takaavan, että tämä tila kestäisi ikuisesti: miksi korjata sitä, mikä ei ole rikki, hän sanoo.
– Vakauden käsite puhutteli putinistien enemmistöä, joka halusi ajan pysähtyvän. Keskustelu tulevaisuudesta, joka poikkeaisi nykyhetkestä, olivat hallinnon kannalta suorastaan vaarallista. Tämä ymmärrettiin Kremlissä, joka yritti säilyttää asiat ennallaan, hän toteaa.
Käynnistäessään avoimen hyökkäyksensä Ukrainaan Putin muuttui kuitenkin kertaheitolla vakauden takaajasta sen tuhoajaksi. Venäläisistä alkoi Pertsevin mukaan tuntua, että jokainen uusi päivä oli edellistä pahempi. Vaikka kansan enemmistö palaisi mielellään ennen sotaa vallinneeseen suhteelliseen vakauteen, se ei ole mahdollista niin kauan kuin maan ylin vallanpitäjä on kansainvälistä epävakautta lietsova Vladimir Putin.
– Ongelma on siinä, että mies joka kerran ilmensi vakautta – presidentti Vladimir Putin itse – on nyt sen tuhoaja.
