Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty ihmettelee Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan ex-kansanedustaja Erkki Tuomiojan (sd.) näkemyksiä puolustushallinnon roolista turvallisuuspolitiikassa. Räty oli puolustusministeriön kansliapäällikkö vuosina 2011-15
– Suomen polku Nato-jäsenyyteen ei ole Tuomiojan mainitsema ”Kaartin korttelin (puolustushallinnon) sankaritarina”, vaan pitkä ja monivaiheinen tie. Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan viime vuonna sai Suomen lopulta päättämään jäsenyydestä, Räty kirjoittaa.
Hän jatkaa, ettei kuitenkaan kiittäisi tästä Tuomiojan tavoin Vladimir Putinia, vaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä ja pääministeri Sanna Marinia (sd.).
– He tulkitsivat kansan vahvaa tahtotilaa ja veivät jäsenyysprosessin maaliin historiallisen nopeasti.
Räty huomauttaa, että Natoon pääseminen kriisin aikana ei ollut mikään itsestään selvä asia.
– Siihen antoi meille mahdollisuuden se, että Ukraina onnistui estämään Kiovan valtauksen.
Tuomiojan väite, että Kaartin kortteli olisi toiminut demokratian vastaisesti, on Rädyn mukaan käsittämätön.
– Puolustusvoimien ja puolustusministeriön tehtävänä on turvata demokraattinen yhteiskunta ja toteuttaa parlamentaarisesti tehtyjä päätöksiä. Näin on myös menetelty. Toiminta Naton ja Yhdysvaltojen kanssa on ollut avointa ja noudattanut täysin niitä linjauksia, joista poliitikot ovat päättäneet. Se, että puolustushallinto esittää omia näkemyksiään, on osa demokraattista päätöksentekoa. Viimeisen sanan sanovat poliitikot.
– Käsittämätön on myös Tuomiojan viittaus operaatio Barbarossaan – sekä sen suhteen mitä Tuomioja väittää Puolustusvoimista, että miten hän käytännössä rinnastaa Yhdysvallat natsi-Saksaan, Räty kirjoittaa.
