Kelan mukaan viimeisen 35 vuoden aikana yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut yli 650 000:lla henkilöllä. Sen myötä julkisen sektorin hoitojonot ovat kasvaneet.
Kelassa halutaan lisätä eläkeläisten terveyspalvelujen valinnanvapautta ja sitä kautta helpottaa julkisen sektorin painetta ja hyvinvointialueiden taakkaa.
Kelan esittämässä valinnanvapausmallissa eläkeläinen saisi päättää, että käyttääkö hän julkista vai yksityistä palvelua. Palvelun hinta olisi suunnilleen sama.
Kelan erikoistutkija Timo Hujasen kertoo MTV sote-studiossa, että eläkeläisten valinnanvapaus voisi siirtää yli 300 000 eläkeläistä julkisesta terveydenhuollosta yksityisen puolelle. Se merkitsisi julkisten palvelujen käyttäjämääriin noin kymmenen prosentin laskua.
Eri vaihtoehtoja käsitellään tällä hetkellä Kela-korvausmallia valmistelevassa työryhmässä. Osana valmistelua työryhmä arvioi muun muassa korvausten suuruutta ja kohdentamista.
– Kelan valinnanvapausmallissa on paljon hyvää ajatusta. Hallitus ei ole rajannut uutta Kela-korvausta yhtä tiukasti vain eläkeläisiin, vaan laajemmin koko väestöön, toteaa Sanni Grahn-Laasonen MTV Uutisille.
Grahn-Laasosen mukaan tavoitteena on löytää malli, joka parhaalla mahdollisella tavalla helpottaa hoitoon pääsyä, purkaa hoitojonoja ja keventää hyvinvointialueiden taakkaa.
