Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan jälkeen länsimaiden johtajat ovat varoittaneet kulisseissa Kiovaa työntämästä Venäjää pois miehitetyltä Krimin niemimaalta, koska pelkona on ollut sodan kiihtyminen ydinaseiden käytön partaalle.
Kiova näkökulmasta tilanne näyttää kuitenkin hiljalleen muuttuvan. Länsimaiden johtajat ovat alkaneet lämmetä ajatukselle siitä, että Ukraina voi vallata Krimin takaisin Venäjän ydinaseuhkailusta huolimatta, kertoo Krimin asioista vastaava Ukrainan hallituksen virkailija Tamila Tasheva Daily Beast -uutissivustolle.
– Länsimaiden johtajat sanoivat meille pitkään, että jos palaamme Krimille, se johtaisi väistämättä sodan kiihtymiseen ja se saattaisi jopa laukaista ydinkonfliktin, Tasheva sanoo ja huomauttaa, että tämänkaltaiset varoitukset ovat vaimentuneet viime aikoina.
– Retoriikka on muuttunut sen jälkeen, kun olemme selittäneet entistä tarkemmin, mikä Krimin asema on, mikä sen merkitys Venäjälle on ja miten asiat punoutuvat yhteen Krimin ympärillä, hän sanoo viitaten toimiin, joilla Venäjä on käyttänyt Krimiä hyökkäyksensä tukikohtana ja keskeisenä huoltoreittinä.
Daily Beast kertoo länsimaisten virkailijoiden kehottaneen viime syksynä kulisseissa Ukrainan hallitusta luopumaan ajatuksesta vallata Krim takaisin.
Tashevan mukaan heidän huolenaan oli se, että presidentti Vladimir Putin, joka oli kasvattanut valtavasti kotimaista suosiotaan liitettyään Krimin laittomasti Venäjään vuonna 2014, pitäisi tätä hyökkäyksenä Venäjän alueelle ja vastaisi siihen kovilla sotaa kiihdyttävillä toimilla.
Tasheva uskoo, että lännen huolet ovat alkaneet nyt sulaa, kun Ukraina korostaa Krimin olevan voiton avain. Tämä johtuu siitä, että Venäjä tukeutuu sotatoimissaan edelleen Krimin niemimaahan. Putin myös pitää Krimiä poliittisen legitimiteettinsä perustana Venäjällä.
Useiden asiantuntijoiden mukaan Krimin menetys olisi vakava takaisku Putinille ja voisi tarkoittaa hänen loppuaan. Niemimaalla on myös suuri symbolinen merkitys Putinille, joka on sitonut Venäjän sodan Ukrainassa maan keisarilliseen menneisyyteen. Putin on kutsunut Krimiä Venäjän ”pyhäksi maaksi”.
Ukrainan sanotaan toivovan, että sen suunnitelmat – venäläisten karkottaminen Krimiltä ja muilta miehitetyiltä aleilta – saavat vihdoin puhtia.
Ukraina on toteuttanut onnistuneita vastahyökkäyksiä ja saanut itseluottamusta sen suhteen, että venäläiset voidaan ajaa pois miehitetyiltä alueilta. Tämä koskee viime vuonna menetettyjä kuin myös vuonna 2014 menetettyjä alueita, mukaan lukien Krim.
Ukrainan kerrotaan valmistelevan tänä keväänä uutta vastahyökkäystä, joka voisi useiden asiantuntijoiden mukaan suuntautua Etelä-Ukrainan rintamalinjalle. Toteutuessaan se olisi askel lähemmäs kohti Krimiä.
Ristiriitaiset narratiivit
Krimin vapauttaminen ja taksin valtaaminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista, ja tämän tavoitteen tiellä on edelleen esteitä.
Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto on ilmaissut julkisesti tukensa Ukrainalle liittyen Krimin takaisinvaltaamiseen.
Daily Beastin lähteiden mukaan kulissien takana Yhdysvaltain hallinnossa on myös erilainen narratiivi. Sekä ulkoministeriön että puolustusministeriön korkea-arvoiset virkailijat suhtautuvat varautuen Krimin täysimittaiseen ja nopeatahtiseen takaisinvaltaukseen.
Yhdysvaltain Euroopan joukkojen entisen komentajan, kenraaliluutnantti evp. Ben Hodgesin mukaan hallinto ei näytä ymmärtävän, että Krimin eristäminen Venäjästä on operatiivisesti erittäin tärkeää.
– Hallinto ei ole vielä sitoutunut Krimin merkitykseen. He eivät ymmärrä sitä, Hodges sanoo.
Bidenin hallinnossa pelätään, että Krimin takaisinvaltaus voisi olla Putinille ydinaseisiin liittyvä punainen viiva, korkea-arvoisen virkamiehen kanssa puhunut lähde kertoo Daily Beastille.
– Hallituksen halukkuus kertoa Yhdysvaltain seisovan Ukrainan rinnalla sodan loppuun asti, vaikka tahallaan hidastetaan avustustoimituksia, jotka auttaisivat Ukrainaa lopettamaan sodan, on hämmentävää, toteaa toinen, kongressissa toimiva lähde.
– Olemme hyvin turhautuneita.
Tamila Tashevan mukaan Ukrainan kyky vallata Krim takaisin riippuu maan saaman sotilaallisen avun määrästä ja laadusta. Hän korostaa, että Ukraina ei ole saanut kaikkia tarvitsemiaan asejärjestelmiä länsimaiden julkisesta retoriikasta huolimatta. Kiova painostaa edelleen Bidenin hallintoa pitkän kantaman asejärjestelmien saamiseksi.
– Toistamme uudestaan ja uudestaan, että tarvitsemme pitkän kantaman ohjuksia. Kuten (Ukrainan) presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut, heti kun annatte meille pitkän kantaman aseet, vapautamme Krimin, Tasheva sanoo.
Hodges katsoo, että Bidenin hallinto lähettäisi Ukrainalle pitkän kantaman ATACMS-ohjuksia, jos se olisi halukas auttamaan Kiovaa Krimin takaisnvaltauksessa.
– Jos he olisivat halukkaita, he toimittaisivat pitkän kantaman täsmäaseita, joiden avulla voitaisiin luoda kestämätön tilanne Krimillä olevien Venäjän joukkojen kannalta.
Venäjä on uhannut vastata ankarasti Krimiä kohtaan suuntautuviin operaatioihin. Tasheva kuitenkin muistuttaa Putinin uhkailleen ydinaseilla myös muissa tilanteissa liittyen alueiden takaisinvaltaamiseen, mutta toistaiseksi uhkaukset ovat olleet tyhjiä.
– Epäilemme, että hän turvautuisi ydinaseisiin, jos palaisimme Krimille, Tasheva sanoo.
LUE MYÖS:
Näin Ukraina tekee Krimistä Venäjälle kestämättömän
NEW: Despite fears of crossing a nuclear red line for Putin, Western officials have started warming to the idea of Ukraine taking Crimea back, a top Ukrainian official tells me. But privately? Some US officials still say they have concerns. @thedailybeast https://t.co/rqY18zrKkE
— Shannon Vavra (@shanvav) March 15, 2023