Presidentti Donald Trumpin talouspolitiikka voi maksaa Yhdysvalloille häviön tekoälykilpailussa, varoittavat asiantuntijat.
Trumpin mukaan tullien tarkoitus on elvyttää USA:n tuotanto, joka on ollut laskussa vuosia. Mutta tariffit yhdistettyinä yliopistojen rahoituksen leikkaamiseen ja puheet puolijohdesiruja koskevan lain purkamisesta voivat pilata Yhdysvaltojen momentumin tekoälyn kehityksessä.
Vaikka Trumpin hallinto omien sanojensa mukaan tunnistaa tärkeyden pysyä johdossa AI-kisassa, ja on jopa kertonut satojen miljardien investoinneista tekoälyarkkitehtuurin kehittämiseen, sen jotkut toimet ovat vastakkaisia.
Tiukat tullit eivät vauhdita taloudellista menestystä, jota niillä tavoitellaan, sanovat useimmat ekonomistit. Samaan aikaan Kiina julkisti oman DeepSeek-tekoälymallinsa tammikuussa ja on vasta kiihdyttämässä kisassa.
– Trump ja hänen neuvonantajansa näkevät maailman 1800-luvun perspektiivistä, ja haluavat palata tuotantotalouteen, sanoo tutkija Susan Ariel Aaronson George Washington yliopistosta CNN:lle.
– Tekoäly on nykyisin monien teknologioiden pohjalla, Yhdysvaltojen täytyisi todella satsata siihen.
Tuotantoteollisuus alkoi Yhdysvalloissa hiipua 1970-luvun lopun huipun jälkeen ja hiipuminen on vain nopeutunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Samaan aikaan palvelutuotanto aina rahoituksesta ohjelmistojen kehittämiseen on kukoistanut ja neljä viidestä työpaikasta on nykyään palvelusektorilla.
Älypuhelinten valmistus ja kokoaminen siirrettiin jo vuosikymmeniä sitten Aasiaan ja yhtiöt Yhdysvalloissa ovat keskittyneet tuotteiden suunnitteluun ja softan kehittämiseen, joissa voittomarginaalit ovat paljon suuremmat.
Asiantuntija laskee CNN:lle, että mikäli Apple siirtäisi koko tuotantoketjun Yhdysvaltoihin, iPhone tulisi maksamaan amerikkalaiselle kuluttajalle yli triplahinnan, 3500 dollaria. IPhoneista noin 90 prosenttia kootaan Kiinassa.
Maailman talousfoorumin mukaan tulevaisuuden työpaikat eivät tule sijaitsemaan teollisuustuotannossa, vaan niiden ajurina ovat teknologian edistysaskeleet kuten tekoäly.
Silti Trump on ajanut Yhdysvallat kauppasotaan, jossa ekonomistit näkevät kaikuja 1930-luvulta. Tuolloin tariffeilla niin ikään yritettiin saada tuontia kuriin ja varjella amerikkalaisia työpaikkoja, mikä johti kauppasotaan ja pahensi lamaa.
Nyt pelätään, että tullit voivat pysyessään johtaa jopa stagflaatioon, eli ilmiöön jossa hinnat nousevat, vaikka on taantuma.
Myös teknologiainnovaattorit Elon Musk mukaan lukien sekä rahastomogulit ovat huolissaan tulleista. He tietävät, että Yhdysvalloissa ei montaakaan asiaa valmisteta halvalla, eikä varsinkaan teknologialle olennaisia osia.
– Meillä ei ole täällä materiaaleja eikä työvoimaa, Axios-media toteaa.
Miljardöörit toivovat, että Trump suuntaisi tarmonsa mieluummin mineraalidiileihin ja kekseliäisiin kannustimiin.
Trumpin strategia tekoälyn suhteen on epäselvä. Hänen hallintonsa pyysi ehdotuksia teknologiayrityksiltä ja sai niitä tuhansittain.
Samaan aikaan merkittäviltä yliopistoilta, kuten Harvardilta, Brownilta ja Princetonilta on viety tukia ja keskeytetty sopimuksia. Taustalla on Valkoisen talon huoli antisemitismistä ja opiskelijoiden Palestiina-mielenosoituksista.
Sadoilta ulkomaalaisilta opiskelijoilta on peruutettu viisumit niin ikään epäiltyjen pro-Palestiina-kytkyjen takia.
Suurin osa tohtorivaiheen tekoälytutkijoista on kuitenkin ulkomailla syntyneitä opiskelijoita, toteaa oikeustieteen professori ja Miamin yliopiston innovaatio- laki- ja teknologiakeskittymän johtaja Andres Sawicki.
– Leikkaat inhimillisten kykyjen tarjonnasta, joita tarvitset kehittääksesi parasta mahdollista teknologiaa.
Puolueiden yksimielisesti vuonna 2022 hyväksymä sirulaki puolestaan on tuonut valtavasti puolijohteisiin liittyviä investointeja maahan. Trump esittänyt lakia kumottavaksi ja kutsunut sitä ”kauheaksi”.
