Petteri Orpon (kok.) hallitus peri edelliseltä hallitukselta TE-palveluiden uudistamisprosessin, mikä on parasta aikaa käynnissä. Kunnat ottavat päävastuun työllisyydenhoidosta vuoden 2025 alusta ja uudet työllisyysalueet ovat juuri nyt muodostumassa. Lähtökohtana on, että kunnat voivat muodostaa alueet sopimalla keskenään. Reunaehdon muodostavat 20000 työllisen väestöpohja ja yhteinen maaraja.
Orpon hallitus haluaa kuitenkin uudistaa työvoimapalveluita yksilöllisimmiksi. Jatkossa luotettaisiin enemmän virkailijan harkintaan työttömien työnhakuprosessissa. Rajallista resurssia pyritään käyttämään enemmän niiden työnhakijoiden palvelemiseen, jotka tarvitsevat enemmän apua työllistyäkseen.
Uusi kuntapohjainen malli perustuu ennen kaikkea Tanskasta saatuihin kokemuksiin. Tanskassa olennainen osa järjestelmää ovat työttömyyskassat, joilla on etenkin juuri työttömäksi jääneiden työnhakijoiden uudelleen työllistämisessä iso rooli. Orpon hallitus on tuomassa myös Suomessa työttömyyskassat mukaan työnvälitykseen.
Tanskassa työttömyyskassat näkevät työttömäksi jäävien jäsentensä uudelleentyöllistämisen keskeiseksi osaksi kassan toimintaa. Voidakseen palvella mahdollisimman hyvin jäseniään kassat pitävät jatkuvaa yhteyttä työnantajiin ja kartoittavat siten myös mahdollisia piilotyöpaikkoja jäsenilleen. Olennaista järjestelmässä onkin se, että kassat ovat saavuttaneet työnantajien luottamuksen osaavan työvoiman välittäjänä.
Tanskassa kassat ovat virallinen osa työllisyyspalveluiden järjestämistä ja niillä on selkeästi määrätty rooli kunnallisten TE-palveluiden rinnalla. Järjestelmä on osoittautunut hyvin tehokkaaksi. Suurin osa työnhakijoista työllistyy nopeasti ja Tanskassa työttömyysprosentti on alle kolmen. Toki taustalla on Tanskan vahva talous ja työvoimapula, mutta näistä huolimatta myös työnvälityksen tehokkuus on huomionarvoista.
Suomessa Orpon hallitusohjelman toteutuksen mukaisesti työttömyyskassat pääsevät mukaan työnvälitykseen syksystä 2024 alkaen, kun laki saadaan voimaan. Lainvalmistelu on parasta aikaa käynnissä sosiaali- ja terveysministeriössä. Työnvälitys tulee olemaan Suomessa kassoille vapaaehtoista, mutta kiinnostus asiaan on ollut suuri. Tanskan tapaan myös Suomessa kassat näkevät työnvälityksen keskeiseksi osaksi jäsentensä palveluita ja haluavat edistää jäsentensä nopeaa työllistymistä.
Alkuvaiheessa kassojen toiminta Suomessa keskittynee siihen työvoimaan, jonka on helpointa työllistyä. Esimerkiksi työttömäksi jäänyt insinööri voi jatkossa löytää potentiaaliset työpaikat oman kassansa sivustoilta ja työllistyä sitä kautta. Vaikka pääosin vastuu TE-palveluista jää Suomen mallissa kunnille, kassojen työ tulee vähentämään myös kuntien työkuormaa. Kuntien virkailijoille jää siten enemmän aikaa käytettäväksi suurempaa apua tarvitsevien työnhakijoiden auttamiseen.
Työttömyyskassat voivat jatkossa myös Suomessa olla merkittävä tekijä työnvälityksessä ja niillä on myös vahva intressi palvella jäseniään työnhaussa. Tämä potentiaali kannattaa hyödyntää.
