EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdottaa Financial Timesin haastattelussa, että EU-tukien saannin ehdoksi asetetaan kansalliset talousuudistukset.
Ehdotuksen taustalla on EU:n kilpailukyvyn parantaminen globaaleja kilpailijoita Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan.
Toista viisivuotiskauttaan komission puheenjohtajana hakeva von der Leyen kertoi haastattelussa, että näkee etuja ehtojen asettamisessa satojen miljardien eurojen koheesiorahastolle sekä EU:n yhteiselle maatalouspolitiikalle.
Von der Leyen pitää onnistuneena ennakkotapauksena unionin NextGenerationEU-ohjelmaa, joka oli 800 miljardin euron laina- ja tuki-instrumentteja yhdistelevä elvytyspaketti EU:n jäsenmaille koronapandemian jälkeen. Ohjelman piiriin pääsemisen ehtona oli talousuudistusten tekeminen.
– Uudistuksen ja investointien yhdistelmä johti kasvuun. Ja sen voi nyt nähdä onnistuneessa taloudellisessa kehityksessä, joka on Italiassa, Kreikassa ja Portugalissa, saksalainen von der Leyen totesi FT:n haastattelussa.
– Joten meidän pitäisi ottaa opiksi. Olen avoin tälle keskustelulle, koska näen, että sijoituksemme vaikutus on ollut vahva, hän jatkoi.
Europarlamenttivaalit pidetään 6.-9. kesäkuuta ja von der Leyen on parlamentin suurimman ryhmän Euroopan kansanpuolueen (EPP) ehdokas jatkamaan komissaarina. Hän tarvitsee valintansa tueksi EU-johtajien sekä EU-parlamentin enemmistön tuen. Tulevalla kaudella päätetään myös EU:n seuraavasta rahoituskehyksestä vuosille 2028-2034.
Muun muassa Saksa, Alankomaat ja Pohjoismaat ovat vaatineet EU:n menojen rajoittamista ja taloudellisia ehtoja rahanjaolle.
Ranska on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan suurin bruttotuensaaja. Seitsemän vuoden aikana maa saa bruttona maataloustukea 386,6 miljardia euroa.
EU:n koheesiopolitiikan tavoitteena on kuroa umpeen EU:n köyhimpien ja kehittyneempien alueiden välinen kuilu. Koheesiopolitiikkaan menee nykyisellä rahoituskaudella yhteensä 392 miljardia euroa. Puola on sen suurin bruttoedunsaaja.
Jäsenvaltiot ovat vaatineet, että EU:n seuraavaan talousarvioon sisällytetään enemmän rahaa puolustukseen ja turvallisuuteen. Lisäksi on vaadittu investointeja uuteen teknologiaan sekä Euroopan teollisuuden tukemista.
Von der Leyen sanoi FT:n haastattelussa olevansa ”avoin” nostamaan uutta yhteistä velkaa rahoitusvajeiden täyttämiseksi, mutta korostaa päätöksen olevan puhtaasti jäsenmaiden käsissä. Ajatusta on kannattanut esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
– Jos meillä on erittäin selkeä analyysi siitä, mitkä ovat (menojen) painopisteet ja mitkä prioriteeteista haluamme löytää Euroopan tasolla . . . Olen avoin sille, mutta reunaehdot on tehtävä ensin, von der Leyen sanoi.
Komission puheenjohtaja totesi myös, että hän käyttäisi nykyisen viiden vuoden toimikautensa kokemusta parantaakseen ja yksinkertaistaakseen EU:n talousarvion käyttöä.
– Meillä on päällekkäisiä ohjelmia ja näemme, että joskus budjetti on liian hidas.
– Jos on enemmän selkeyttä ja yksinkertaisuutta, on enemmän nopeutta ja siten enemmän vaikutusta. Yksinkertaisesti sanottuna tänään käytetyllä eurolla on paljon suurempi vaikutus kuin samalla eurolla, joka kuluu kolmessa vuodessa, koska olemme niin hitaita kaikissa prosesseissamme.
