Aamulehti on kysynyt pirkanmaalaisilta kansanedustajilta, mitä mietteitä eduskunnasta eroaminen herättää. Edustajat katsovat, että eroamisen perusteita pitäisi selkeyttää, jotta ne olisivat sekä äänestäjien että edustajien tiedossa.
Demarit vaaleihin puheenjohtajana luotsannut Sanna Marin ilmoitti syyskuun alussa siirtyvänsä Tony Blair -instituuttiin strategiseksi neuvonantajaksi. Hänelle myönnettiin ero eduskunnasta pian tämän jälkeen.
Pauli Kiuru (kok.) kommentoi AL:ssä, että muista kuin terveydellisistä syistä eroaminen heti kauden aluksi on törkeää äänestäjien pettämistä. Hänestä eroperusteet tulisi miettiä uudelleen.
– On kiusallista katsoa, kun pelataan kaksilla korteilla. Vaalituloksen jälkeen valitaan itselle kivempi vaihtoehto ja unohdetaan lupaukset edustajan tehtävän hoitamisesta, Kiuru toteaa.
Keskustan Jouni Ovaska sanoo, perustuslain kirjaus on riittävä, mutta koska tulkinnat ja käytännöt ovat vuosien saatossa muuttuneet, asiaa tulisi arvioida.
– Vaikuttaa siltä, että eduskunta on loiventanut tulkintaa ja hyväksynyt vapautuksia heppoisinkin perustein.
Ovaskan mukaan ”1980–1990-lukujen pääjohtajista, maaherroista ja kuntajohtajista on kuljettu 2000-luvulla toimitus- ja toiminnanjohtajiin sekä neuvonantajiin”.
Myös vihreiden Oras Tynkkynen selkeyttäisi pelisääntöjä.
– Jos ehdokas vakuuttaa olevansa sitoutunut edustajan tehtävään, mutta pian vaalien jälkeen siirtyykin muihin hommiin, siitä jää halju vaikutelma, hän sanoo AL:ssä.
Sari Tanus (kd.) pohtii, mikä on lain perusteluissa mainittua merkittävää työtä, jonka pohjalta ero voidaan myöntää. Hän muistuttaa edustajien äänestäjiltään saamasta merkittävästä luottamuksen osoituksesta ja tästä seuraavasta vastuusta. Kevyesti myönnetyt erot voisivat heikentää koko demokraattista järjestelmää.
– Tätä taustaa vasten eropyynnöille ja eron myöntämiselle pitäisi olla merkittävät perustelut.
Vuodesta 1979 lähtien eroa on hakenut yli 60 kansanedustajaa.