Kansanedustaja: Tätä Venäjän päätös kieltää Telegram tarkoittaa

Jarno Limnellin mukaan Telegram ei ole vain viestisovellus, vaan myös sodan hermoverkko.
Ihmisiä ylittämässä katua Moskovassa huhtikuussa 2026. AFP / LEHTIKUVA / IGOR IVANKO
Ihmisiä ylittämässä katua Moskovassa huhtikuussa 2026. AFP / LEHTIKUVA / IGOR IVANKO

Sotatieteiden tohtori ja kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) käsittelee X-viestipalvelussa Venäjän toteuttamaa Telegram-viestisovellukseen kohdistuvaa estoa.

– Venäjä kiristää otettaan Telegramista ja internetistä samaan aikaan kun sota kiihtyy. Kyse on siitä, kuka hallitsee tietoa sodassa, Limnell sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hänen mukaansa päätös osuu operatiivisesti kriittiseen hetkeen ja kertoo laajemmin Venäjän tilanteesta. Limnell korostaa, että kehitystä on syytä seurata tarkasti myös Suomessa.

Limnellin mukaan Telegram ei ole vain viestisovellus, vaan myös ”sodan hermoverkko”, jota käytetään viestintään, logistiikkaan ja tilannekuvan muodostamiseen. Hänen mukaansa rajoitusten vaikutukset ulottuvat kotimaan ulkopuolelle ja heijastuvat suoraan rintaman päätöksentekoon ja toiminnan nopeuteen.

Limnell arvioi, että kehityksessä on kyse laajemmasta pyrkimyksestä keskittää ja kontrolloida informaatiota Kremlin toimesta.

–Yksi tulkinta on, että Venäjä rakentaa pidemmän aikavälin informaatiohallintaa ja varautuu laajempaan konfliktiin. Toinen on kiireellinen reagointi viestinnän haavoittuvuuksiin. Molemmissa tapauksissa päätös paljastaa, kuinka keskeistä tieto on modernissa sodassa.

Hän nostaa esiin myös ajoituksen.

–Toimet osuvat hetkeen, jolloin operatiivinen toiminta kiihtyy ja viestinnän merkitys korostuu. Samanaikaiset häiriöt ja ongelmat muissa viestintäratkaisuissa voimistavat vaikutusta. Tämä lisää painetta kentällä ja kasvattaa epävarmuutta.

Limnellin mukaan taustalla voi olla pelko viestinnän kautta tapahtuvista tietovuodoista.

– Kohdennetut iskut ja tiedusteluoperaatiot ovat osoittaneet, että viestintähaavoittuvuuksia voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tämä on voinut pakottaa Venäjän nopeisiin ja koviin ratkaisuihin.

Hän kuvaa tilannetta digitaalisen sodankäynnin keskeisenä ristiriitana.

– Mitä enemmän viestintää kontrolloidaan, sitä enemmän hidastuu tiedonkulku. Se heikentää joustavuutta ja tilannekuvaa. Moderni sota palkitsee nopean tiedon jakamisen, ei sen rajoittamisen.

Poimintoja videosisällöistämme

Limnellin mukaan keskeinen kysymys on, merkitseekö kehitys vahvuutta vai heikkoutta.

–Jos päätökset tehdään kiireessä ja paineessa, kyse voi olla luottamuspulasta omaan järjestelmään. Se kertoo enemmän haavoittuvuuksista kuin hallitusta valmistautumisesta.

Limnell painottaa, että tilanne on Suomelle tärkeä oppimisen paikka.

– Kyberturvallisuus ei ole vain suojaamista ja rajoittamista, vaan tasapainoa. Tarvitaan suojaa, mutta myös kykyä jakaa tietoa nopeasti ja luotettavasti. Liiallinen kontrolli voi kriisissä heikentää omaa toimintakykyä.

Hänen mukaansa ydinviesti on selvä.

– Kun viestintää rajoitetaan keskellä kriittistä vaihetta, se kertoo epävarmuudesta. Samalla se voi heikentää niitä kyvykkyyksiä, joita sodassa eniten tarvitaan.

Venäjän viranomaiset ovat estäneet Telegram-viestisovelluksen käytön kokonaisuudessaan koko maassa 10. huhtikuuta. Häiriöiden on arvioitu koskevan jopa 95 prosenttia yhteyksistä. Käyttäjien mukaan sovellus ei enää avaudu, viestit eivät kulje eikä mediatiedostoja voi ladata.

Poliitikot ovat reagoineet Helsingin kaupungin rahoittaman yhdistyksen Venäjä-kytköksiin.
Käyttäjien mukaan sovellus ei enää avaudu, viestit eivät kulje eikä mediatiedostoja voi ladata.
Mainos