Kansanedustaja pitää kansalaisuuslakia uhkatekijänä

Henkilöllä voi olla sekä Suomen että esimerkiksi Venäjän passi, mutta vain Suomi tunnustaa kaksoiskansalaisuuden.
Suomen ja Venäjän passit. LEHTIKUVA/AKU HÄYRYNEN
Suomen ja Venäjän passit. LEHTIKUVA/AKU HÄYRYNEN

Kansanedustaja Joonas Könttä (kesk.) on tehnyt kirjallisen kysymyksen kaksoiskansalaisuutta koskevasta lainsäädännöstä.

Vuodesta 2003 saakka Suomen kansalaisuuden on voinut saada syntymän tai hakemuksen kautta, henkilön jo olemassa olevan kansalaisuuden lisäksi.

Köntän mielestä lainsäädäntö on nykytilanne huomioiden sinisilmäinen, eikä siinä tunnisteta kaikkia uhkatekijöitä, joita kaksoiskansalaisuuteen sisältyy.

– Lainsäädäntöä on esimerkiksi Puolustusvoimien turvallisuuteen liittyen korjattu. Tämä ei silti poista tarvetta korjata lainsäädäntöä myös kaksoiskansalaisuuden osalta, hän toteaa.

– On ongelmallista, että ihmisellä voi olla esimerkiksi sekä Suomen että Venäjän passi, mutta vain Suomi tunnustaa kaksoiskansalaisuuden ja Venäjä ei. Tämä on aiheuttanut ja voi aiheuttaa vakavia turvallisuusongelmia, Könttä jatkaa.

Hänen mielestään vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti kaksoiskansalaisuuksia tulisi myöntää vain, jos molemmat valtiot tunnustavat kaksoiskansalaisuuden.

– Tämäkään ratkaisu ei ole aukoton, mutta nykytilannetta se parantaisi huomattavasti.

Hän esittää asianomaisen ministerin vastattavaksi kysymyksen, onko hallitus valmis tarkastelemaan kaksoiskansalaisuutta koskevan lain ajantasaisuutta?

Kehysriihessä päätettiin uusista säästöistä muun muassa valtionhallintoon.
Aktivistiliikkeeseen liittyviä poliisitehtäviä on ollut viime vuosina satoja.
Laajan tuen saaneen aloitteen on allekirjoittanut 136 kansanedustajaa.
Mainos