Kansanedustaja jättää ”muhkeapalkkaisen” hallintoneuvoston: Säästötalkoissa syytä katsoa peiliin

Tarpeetonta hallintoa ja kuluja on karsittava silloinkin, kun säästöt osuvat poliitikkoihin itseensä. Vai onko muhkeapalkkainen hallintoneuvostotolppa liian iso kiusaus meille poliitikoille torjuttavaksi?

Niin, onko? Siitä on pian kaksi vuotta, kun kokoomuksen kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä ja Susanne Päivärinta jättivät edellä mainitut lauseet sisältäneen kirjallisen kysymyksen valtionyhtiöiden hallintoneuvostoista.

Tiedotteessaan, joka oli otsikoitu ”Eltaantunut maan tapa” – he vaativat niiden lakkauttamista. Omistajaohjausministeri Joakim Strand (rkp) ei vastauksessaan lupaillut kuitenkaan muutosta.

Elokuussa 2026 varsinaissuomalainen Aalto-Setälä vastaa puhelimeensa kotoaan Naantalista. Syksyn kiireet ovat alkamassa, mutta kun Ylen hallintoneuvosto seuraavan kerran kokoontuu, Aalto-Setälä ei ole enää mukana.

– Olin tosissani siinä esityksessä ja odotin, tapahtuuko tämän asian ympärillä jotain. Ja kun ei näyttänyt tapahtuvan, ajattelin, että voin poistua sieltä ainakin itse ja olla näin looginen tässä prosessissa, Aalto-Setälä sanoo Verkkouutisille.

Aalto-Setälä korostaa vielä, että turha hallinto on ”ottanut nuppiin aina” ja muistelee ehdottaneensa hallintoneuvostojen lakkauttamista jo yli kymmenen vuotta sitten. Eduskuntaan Aalto-Setälä nousi vaaleissa 2023.

Kokoomusedustajan mielestä perusteet hallintoneuvostojen lakkauttamiselle ovat entistäkin ajankohtaisempia, kun katsotaan ensi vaalikaudella edessä olevaa arviolta 8-11 miljardin euron sopeuttamisurakkaa.

Turhaa hallintoa pitäisi karsia ja poliitikot voisivat näyttää tässä kansalaisille hyvää esimerkkiä kykenemällä luopumaan itse saavutetuista eduistaan.

– Julkista taloutta ei tällä pelasteta, mutta moraalinen merkitys olisi iso. Se, että uskalletaan tehdä myös toimenpiteitä, jotka osuvat omaan kukkaroon, hän sanoo.

Kerrataan, miksi hallintoneuvostot pitäisi kriitikoiden mielestä lakkauttaa. Aalto-Setälän sanoin kyse on yksinkertaisesti tarpeettomasta hallintorakenteesta. Malli on ”älytön”, kun varsinaiset päätökset tehdään yhtiöiden hallituksissa.

Hallintoneuvostojen tehtävä on periaatteessa valvoa yhtiöiden hallituksia ja johtoa. Käytännössä todellista valtaa ja vastuuta ei ole, mutta kokouspalkkiot juoksevat.

– Hallintoneuvostot ovat maan tapa tai jäänne, jonka voisi hyvin poistaa. Mitään vahinkoa ei tapahtuisi, katsoo Aalto-Setälä, jolla on pitkä tausta media-alalta ja yritysten johtotehtävistä.

Hallintoneuvostoja on valtio-omisteisista yhtiöistä esimerkiksi Postissa, Veikkauksessa, Alkossa, VR:llä ja Ylessä. Valtio-omisteisissa pörssiyhtiöissä hallintoneuvostoja ei enää ole.

Aalto-Setälän kokemusten mukaan esimerkiksi Ylen hallintoneuvoston kokouksissa käydään läpi lähinnä julkisesti saatavilla olevaa materiaalia eikä kansanedustajista koostuvalla hallintoneuvostolla ole todellisuudessa mahdollista valvoa yhtiötä.

Osakeyhtiölain mukaan hallintoneuvosto ei ole myöskään mikään pakollinen rakenne yhtiöissä, mutta esimerkiksi Ylen hallintoneuvoston lakkauttaminen vaatisi lainmuutoksen.

”Pukki kaalimaan vartijana”

Ylen hallintoneuvoston jäsenten kokouspalkkiot ovat avoimesti nähtävillä Ylen verkkosivuilla. Puheenjohtajan palkkio kokouksesta on 950 euroa ja varapuheenjohtajan 750 euroa. Muut jäsenet saavat 650 euroa kokoukselta. Osa jäsenistä kuuluu myös hallintoneuvoston työvaliokuntaan, jonka kokouksista saa erikseen omat palkkionsa.

Aalto-Setälä kertoo saaneensa viime vuonna Ylen hallintoneuvoston kokouksista 5 400 euron palkkiot.

Historian saatossa kritiikkiä hallintoneuvostoja kohtaan on kuultu muualtakin, vaikka harvemmin äänessä ovat olleet poliitikot. Eduskunnan puhemiehenä aikanaan toiminut Sauli Niinistö piti valtionyhtiöiden hallintoneuvostoja turhina ja esimerkiksi viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) on pohtinut Ylen hallintoneuvoston lakkauttamista.

Hallintoneuvostojen jäsenet koostuvat yleensä kansanedustajista, mikä herättää kysymyksiä siitä, onko kaikilla asiantuntijaosaamista tämänkaltaisiin tehtäviin sekä asetelman nurinkurisuudesta – esimerkiksi Ylen hallintoneuvoston kohdalla.

Päivärinta on luonnehtinut asetelmaa lausahduksella ”pukki kaalimaan vartijana”. Kirjallisessa kysymyksessään Päivärinta ja Aalto-Setälä esittivät Ylen valvontatehtävän siirtämistä ulkopuoliselle ja riippumattomalle taholle. Koppia tästä voisi ottaa esimerkiksi Traficom tai Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Maaliskuussa 2026 myös politiikan ja viestinnän asiantuntija Taru Tujunen nosti ongelman esiin Helsingin Sanomien Media-palstalla ja vaati Ylen remontoimista uusiksi. Tujusen mukaan nykymalli, jossa poliitikot istuvat yhtiön hallinnossa ”valvomassa laitosta, jonka pitäisi vahtia heitä, on kestämätön”.

Hallintoneuvostojen valvontaroolia voisi siirtää Aalto-Setälän mielestä ylipäänsä luontevasti omistajaohjausministerille ja hänen virkakunnalleen.

Ylen 21-jäsenisessä hallintoneuvostossa puolueilla on voimasuhteisiinsa perustuvat ”kiintiöt”. Näin ollen Aalto-Setälän tuoli ei jää tyhjäksi, vaan tilalle tulee joku toinen kokoomusedustaja.  Aalto-Setälän seuraaja Ylen hallintoneuvostoon valitaan ensi viikolla kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

Ja tässä on syy, miksi kansanedustaja Susanne Päivärinta ei näe järkeä siinä, että tekisi itse vastaavan ratkaisun:

– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että hallintoneuvostot pitäisi lakkauttaa. Niin kauan, kun niitä ei lakkauteta, luulen, että olen esimerkiksi Ylen hallintoneuvostossa henkilö, joka tuntee sekä toimialan että yhtiön. Tilalleni tulisi sitten joku toinen, niin siinähän ei olisi mitään järkeä, hän kommentoi.

Näin Sinuhe Wallinheimo kommentoi

Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana toimiva kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) viestittää kunnioittavansa Aalto-Setälän ratkaisua eikä hänestä ole syytä arvioida asiaa sen enempää.

Mitä tulee vaatimuksiin hallintoneuvostojen lakkauttamisista, Wallinheimo nostaa Ylen osalta ”keskeisiksi tehtäviksi” strategian linjaamisen ja hallituksen jäsenten valinnan.

– Jo nämä ovat mielestäni niin merkittäviä tehtäviä, että hallintoneuvoston olemassaololle on vahvat perusteet. Tietenkin kaikkea julkista hallintoa pitää voida tarkastella kriittisesti, eikä mikään rakenne ole itseisarvo, hän kommentoi Verkkouutisille tekstiviestitse.

Entä olisiko esimerkiksi Ylen hallintoneuvoston jäsenten kokouspalkkioita syytä kohtuullistaa?

– Jos palkkioita halutaan osana laajempaa kokonaisuutta arvioida, se on tietenkin mahdollista, vastaa Wallinheimo. Hän huomauttaa, että palkkioista päättäminen ei kuitenkaan ole hallintoneuvoston itsensä tehtävä.

Kun eduskunnan istuntokausi alkaa, Pauli Aalto-Setälällä on siis kalenterissaan yksi tehtävä vähemmän. Sekään ei ole pahitteeksi, kun eduskunnan valiokunnat työllistävät jo valmiiksi. Aalto-Setälä toimii varapuheenjohtajana talousvaliokunnassa, jäsenenä ympäristövaliokunnissa sekä varajäsenenä muutamassa muussa.

– Jos ajattelen omaa työmäärääni, niin on tällä ratkaisulla vaikutusta jossain määrin siihenkin.

Aalto-Setälän aiemmin kuvaama tarpeeton hallintorakenne – se on selvästi suurempi syy ratkaisulle. Ja pyrkimys toimia omien periaatteidensa mukaan.

Aalto-Setälän ratkaisusta kertoi ensin Ilta-Sanomat.