Verkkouutiset

Yleisradio

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

IS: Ylen sovellus ei enää toimi ilman kirjautumista

Ylen uutisten mobiilisovellus ei enää toimi ilman kirjautumista. Kirjautuminen tarkoittaa erillisen Yle Tunnuksen luomista. Asiasta kirjoittaa Ilta-Sanomat.

Vaikka tunnuksen luominen on maksutonta, uudistus ei miellytä kaikkia sovelluksen käyttäjiä. Ilta-Sanomiin yhteyttä ottanut lukija on turhautunut siitä, että verorahoilla tuotettuja palveluita ei pääse käyttämään ilman erillisen tunnuksen tekemistä.

– Maksan siis täysin tyhjästä Yle-veroa. Todella syvältä, turhautunut yksityishenkilö sanoo IS:lle.

Ylen strategia- ja asiakkuusjohtaja Marit af Björkesten sanoo IS:lle, että muutos tehtiin paremman käyttäjäkokemuksen vuoksi. Hänen mukaansa muutoksella halutaan tarjota myös turvallisempi tapa hallita omasta käytöstä syntyvää dataa.

Kirjautumispakko on tullut mobiilisovellukseen laitteesta ja päivityksistä riippuen huhtikuun alussa tai sitä seuraavina viikkoina. Af Bjökestenin mukaan Ylen sisältöjä voi jatkossakin käyttää ilman kirjautumista selaimen kautta.

Yle ei vaadi pakollista kirjautumista palveluihinsa ensimmäistä kertaa. Saman Yle Tunnuksen luontia on alettu vaatia myös Ylen Areena-palvelussa.

Ylen päällikkö IS:lle: Keskustelemme toimituksissa paljon siitä, puhuvatko meillä aina etuoikeutetut ihmiset

Ylen tavoitteet lisätä monimuotoisuutta ohjelmasisällöissä on Ilta-Sanomien mukaan hämmentänyt joitakin yhtiön työntekijöitä. He ovat joutuneet muistioiden mukaan pitämään esimerkiksi kirjaa haastateltavien sukupuolesta, iästä, ihonväristä, yhteiskunnallisesta asemasta, ajatuksista ja jopa kehotyypistä.

Eräälle pitkäaikaisella Ylen toimittajalle on IS:n tietojen mukaan esimerkiksi sanottu, että on ongelmallista, että hänen jutuissaan on ”liikaa heteromiehiä”.

Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen ei kiistä sitä, että Ylessä kirjataan ohjelmissa esiintyvien ihmisten ominaisuuksia.

– Kyllä ja ei, hän vastaa IS:n kysymykseen, tehdäänkö tällaista laskentaa.

– Yleisradion tavoite on, että jokainen suomalainen voi löytää itsensä meidän sisällöistä, ja siksi monimuotoisuus on meille tosi tärkeää ja seuraamme sen toteutumista, hän jatkaa.

Kirjaa ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta tai painosta ei Jokisen mukaan kuitenkaan tehdä.

Myös Ylen kehityspäällikkö Kati Puustinen kiistää, että toimitukset olisivat pitäneet kirjaa kaikista muistioissa mainituista seikoista. Haastateltavien ulkonäköä ei esimerkiksi hänen mukaansa kirjata mihinkään, mutta toimituksissa Puustisen mukaan tarkkaillaan, tehdäänkö juttuja tarpeeksi esimerkiksi vammaisuudesta, maahanmuutosta tai neurokirjon aiheista.

Ylellä on käytössään Tampereen yliopiston kanssa tehty mittaristo monimuotoisuuden toteutumista varten. Mitä sillä seurataan?

– Sellaisia perusasioita, joita voi automaattisesti tekstianalyysillä tunnistaa ja joiden seuraaminen on eettistä. Mistä teemme juttuja, miten ne maantieteellisesti sijoittuvat, ketkä ovat haastatelluimpia henkilöitä, mitä sukupuolta he edustavat, mitkä ovat käytetyimmät tittelit, meillä eniten esiintyvät puolueet ja niin edelleen, Puustinen vastaa IS:lle.

Tavoitteena hänen mukaansa on sisältöjen monipuolistaminen.

– Keskustelemme toimituksissa nykyään paljon esimerkiksi siitä, puhuvatko meillä aina etuoikeutetut ihmiset. On monia aliedustettuja ryhmiä, joilla ei ole ääntä yhteiskunnassa. Tai puhuvatko meillä esimerkiksi perhe­aiheista aina naiset? Voisiko sitä rikkoa jotenkin?

 

Yle Uutiset muuttuu aivan uuden näköiseksi

Yle Uutisten studiot, ohjelmailme ja äänimaailma uudistuvat kokonaan.

Kyseessä on Ylen mukaan suurin uudistustyö yli kymmeneen vuoteen. Muutokset näkyvät katsojille maanantaina 10. kesäkuuta alkaen.

Kaksi vuotta sitten aloitetun uudistustyön kustannukset ovat yhteensä noin kymmenen miljoonaa euroa.

Summaan sisältyy kokonaisuudessaan ilmeen ja ohjelmakonseptien visuaalisen ilmeen ja audiotunnusten uudistus, studioiden purku ja rakentaminen sekä studiotekniikka ja sen asentaminen.

Ilmeen päivityksen lisäksi myös studioiden tekniikkaa uusitaan. Uudet studiot mahdollistavat robotiikan hyödyntämisen aiempaa tehokkaammin.

Yle Uutisten päätoimittaja Riikka Räisänen kuvailee hyvin toimivaa studiota ja toimivia lähetyksiä huoltovarmuustekijäksi.

Uudessa studioympäristössä toimivat Yle Uutiset, A-Studio, Ylen aamu, Yle Sää, Urheiluruutu sekä TV-nytt ja Sportnytt ja erityisuutiset.

Yle Areenan uudistus herättää kummastusta – “yhtälö ei mene umpeen”

Yle Areenan tuore uudistus on herättänyt kummastusta ja arvostelua sosiaalisessa mediassa. Huhtikuusta alkaen Areenan tv-sovellus ja Yle-sovellus ovat edellyttäneet käyttäjiltä kirjautumista. Yle Areenan mobiilisovellus on vaatinut kirjautumista jo joulukuusta alkaen, mutta selainpohjaiset palvelut ovat yhä käytettävissä kirjautumatta.

Tavoitteena on Ylen maaliskuisen tiedotteen mukaan, että palveluja käytetään ensisijaisesti kirjautuneena. Uudistuksella kerätään muun muassa tietoa käyttäjien mieltymyksistä. Muutos on herättänyt käyttäjien keskuudessa myös arvostelua, ja Turun Sanomat uutisoi huhtikuussa tietosuojavaltuutetun käynnistäneen selvityksen uudistuksen laillisuudesta. Kirjautumispakon lisäksi myös käyttäjistä kerättäviä tietoja selvitetään, valtuuteton toimistosta kerrottiin.

Sunnuntaina Areenan uudistukseen kiinnitti viestipalvelu X:ssä huomiota myös kokoomuksen kansanedustaja Atte Kaleva.

– Minkä takia Areenaan pitäisi nykyään kirjautua Yleisradio? Eikö Ylen pitäisi tarjota sisältöä yhtäläisesti kaikille, miksi pitää kerätä näin paljon yksilöitävää tietoa, Kaleva kirjoitti.

Muuttuneita kirjautumiskäytäntöjä on arvostellut myös Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja, Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Hän korostaa kannattavansa Ylen verorahoitteisuutta, mutta lähestyvänsä asiaa periaatteelliselta kannalta.

– Onks tää nyt Yleisradio tosiaan niin, että mä en voi kuunnella edes yksittäisiä ohjelmia Areenasta ilman käyttäjätiliä? Ja että mä silti rahoitan toimintaanne Yle-verolla? Jotenkin tää yhtälö ei nyt mene umpeen mulle, Siimes kirjoitti X:ssä perjantaina.

– Yksityiset palvelut tilaan kuitenkin itse. Tämän rahoitamme verovaroilla, hän avaa kantaansa.

Brändijohtaja vastaa: Ylen organisaation rakenne ja talousluvut ovat julkisia

Yleisradion viestintä- ja brändijohtaja Jere Nurmisen mukaan kansanedustaja Susanne Päivärinnan (kok.) väitteet Ylestä kaipaavat oikaisuja ja täsmennyksiä. Verkkouutiset kertoi Susanne Päivärinnan Kaikki tämä elämä -kirjasta tässä jutussaan.

– Artikkelin mukaan Päivärinnan kirjassa mainitaan, että Ylen varojen käyttö ei olisi avointa. Ylen talouden avainluvut, kuten tuotto- ja kulurakenne ja sisältöjen ja palvelujen kulut, ovat julkisesti luettavissa Ylen vuosikertomuksissa sekä verkkosivuilla. Yle toimii osaltaan markkinoilla, minkä vuoksi yksittäisten sopimusten sisältöjä tai niiden yksityiskohtia ei voida avata julkisesti, Ylen Jere Nurminen toteaa.

Hänen mukaansa myös Ylen organisaatiorakenne on jo vuosien ajan ollut avattuna julkisesti Ylen verkkosivuilla.

– Vakituisista yleläisistä 86 prosenttia tekee suoraan ohjelmatoimintaan liittyvää työtä. Lisäksi Ylellä on esimerkiksi talouteen, teknologiaan, HR:ään ja viestintään liittyviä toimintoja, kuten kaikissa muissakin organisaatioissa.

– Yle-lain mukaan Ylen hallintoneuvosto, jonka jäsen Päivärinta on, vastaa Ylen organisaation olennaisesta muuttamisesta. Mikäli nykyinen rakenne ei Päivärinnan mielestä mahdollista yhtiön tehtävän toteuttamista, on hänellä mahdollisuus nostaa asia esille kokouksissa, Nurminen kehottaa.

Ylen uskomaton organisaatio – Susanne Päivärinta: Tittelit kuin sketsiohjelmasta

Yleisradiossa monesta tv-toimittajuutta yrittäneestä tulee ennemmin tai myöhemmin jonkin sortin pikkupomo tai esimies, kun ohjelmien vetäminen tai juontohommat eivät ota tuulta siipiensä alle. Näin heistä tulee esimiehiä niille tv-toimittajille, joilla juontohommat sujuvat.

Noin luonnehtii kansanedustaja ja entinen Ylen toimittaja-juontaja Susanne Päivärinta ilmestyvässä omaelämäkerrassaan Kaikki tämä elämä (Teos). Hän irtisanoutui kohun saattelemana Ylestä 2017.

Susanne Päivärinnan kirjassa on kiinnostavia tietoja Yleisradion rakenteesta, jota ei ole juurikaan avattu julkisuudessa:

Eräänä iltana ennen lähetystä kävin hakemassa kahvia ja katselin seinille kiinnitettyjä pahviplakaatteja, joissa oli kuvat uuden organisaation esimiehistä ja vastuuhenkilöistä. Näky oli sen verran uskomaton, että otin kännykkäni esiin ja kuvasin plakaatit. Titteleitä vilisi: tuottaja, tiimiesimies, sisältöpäällikkö, sisältövastaava, uutispäällikkö, tapahtumatuottaja, verkkotuottaja, sisältötuottaja, tuotantosuunnittelija, koulutuspäällikkö, työvuorosuunnittelija, aamu tv:n tuottaja, somevastaava, erityisuutisten esimies, tv-uutisten tuottaja, radiouutisten tuottaja, ajankohtaisohjelmien tuottaja, asiakkuuspäällikkö, kehityspäällikkö ja ohjaamon tuottaja, Päivärinta aloittaa.

Älkää edes luulko, että noita titteleitä oli vain yhdellä henkilöllä, ei sinne päinkään. Samoja titteleitä oli useilla henkilöillä, yhteensä heitä oli yli 106, minkä päälle eri aluetoimituksilla oli jokaisella vastaava tuottajansa ja sisältövastaava, joita oli yhteensä 22.

Lisäksi tulivat lukuisat päälliköt.

Päivärinnan mukaan ”hallintohimmeli oli käsittämätön”.

Uudessa organisaatiossa toimitukset jaoteltiin neljään aihekokonaisuuteen: Maailma, Suomi, Yhteiskunta ja Urheilu. Television ja radion lähetykset siirrettiin Lähetys-osastoon, jolle nimitettiin oma päällikkö. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtotiimin jäseneksi nimitettiin päälliköitä eri aihekokonaisuuksista. Lisäksi muita osastoja olivat Ohjaamo, Kehitys, Kuva ja studio ja Henkilöstöresurssit. Noista kaikista osastoista nimettiin yksi henkilö johtotiimiin, jonka jäseniä oli tuolloin yhdeksän. Lisäksi osastoon Yhteiskunta nimitettiin kaksi sisältötuottajaa, viisi toimitusten esimiestä sekä yksi toimituksen päällikkö. Muita osastoja päällikköineen olivat tuottajaryhmä, juontajaryhmä ja erityissisällöt. Lisäksi esimiehiä ja päälliköitä nimitettiin politiikan toimitukseen, kulttuuri ja ilmiöt -toimitukseen, Metropoli-toimitukseen, Julkinen Suomi -toimitukseen, Hyöty-toimitukseen, Tiede-toimitukseen ja nuorten aikuisten ajankohtaissisältöjen #hashtag-hankkeeseen.

Susanne Päivärinta kirjoittaa, että ”jos ette ymmärtäneet edellä kuvatusta yhtikäs mitään, älkää huoliko, emme mekään Yleisradiossa tajunneet”. Hän sanoo usein ehdottaneensa riippumatonta selvitystä Ylestä, jonka varojen käyttö ei ole avointa.

Yleisradion organisaatio on jaettu kuuteen yksikköön ja neljään tukipalveluista vastaavaan osastoon. Yhtiön verkkosivuilta voi laskea, että näissä työskentelee yhteensä 57 johtajaa tai päällikköä sekä toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Lukuihin ei ole laskettu esimerkiksi seuraavista toimituksista vastaavia henkilöitä: Uutisdesk, Tv- ja radiouutiset, Selkouutiset, Vaalit, Plus-desk, Uutispodcast, Erityisuutiset, Politiikka ja yhteiskunta, Talous ja arki, Tiede, terveys ja elämäntapa, Säätiimi, Kulttuuri, Ulkomaat, Ajankohtaiset ja Aamun prime time. Lisäksi luvuista puuttuvat sekä Nuorten uutistoimituksen ja Aluetoiminnan alueellisesta uutis- ja ajankohtaistoiminnasta vastaavat että aluetoimitukset. Kyseisten toimitusten päälliköitä, sisältöpäälliköitä, esimiehiä, vastaavia tuottajia ja tuottajia työskenteli Yleisradion vuoden 2023 syyskuun tiedon mukaan yhteensä 77.

Ylessä on esimerkiksi News Lab -osasto, joka vastaa digitaalisista palveluista, asiakkuustutkimuksesta, Uutis- ja ajankohtaistoiminnan strategian valmistelusta, tutkimus- ja tuotekehityksestä, algoritmien vallankäytöstä ja robojournalismista. Osaston päällikkö Jukka Niva kertoo Yle Areenassa, että he tutkivat muun muassa megatrendejä. He etsivät vastausta esimerkiksi ilmastonmuutoksen kohdalla siihen, mitä yksilön tai valtion tasolla tulisi tehdä, kun ”tasoja on miljoona”. He tutkivat erilaisia ihmisryhmiä, esimerkiksi niitä, joilla on alituisesti kiire, jotta saataisiin tietoa, miten heitä voitaisiin palvella paremmin. Tietoa saadaan kuulemma laajoilla haastattelututkimuksilla ja kvantitatiivisilla menetelmillä ja ”menemällä jonkin asiakasryhmän lifestyleen asti”.

– Aivan käsittämättömiä osastoja. Jo noiden osastojen nimet ja päällikköjen tittelit ovat kuin jostain sketsiohjelmasta, Susanne Päivärinta toteaa.

Myös Yleisradion Strategia ja asiakkuus -yksikkö vastaa verkkosivujensa mukaan yhtiön strategisesta suunnittelumallista sekä strategiaprosessista, sisältö-, media- ja palvelustrategioista, yhtiötasoisesta kokonaisasiakkuudesta ja asiakkuusanalyysista sekä yhteiskuntasuhteista. Strategia-osasto vastaa yhdessä yhtiön johdon ja muiden yleläisten kanssa siitä, että Ylellä on oikea suunta ja oikea vauhti.

Yhteiskuntasuhteet-osasto rakentaa ja ylläpitää Ylen sidosryhmäverkostoja, vastaa yhtiön mediapolitiikasta ja käy aktiivisesti vuoropuhelua Ylen yhteiskunnallisesta roolista. Etiikkatoimisto ohjeistaa ja kehittää journalistisen etiikan noudattamista sekä käy vuoropuhelua suomalaisten kanssa Ylen journalismista.

Ylen Analytiikka ja tieto -osasto luo ymmärrystä siitä, mikä suomalaisille on tärkeää sekä vastaa, että ymmärrys muuttuu Ylessä sisältöjen ja palveluiden kautta merkitykselliseksi asiakaskokemukseksi. Pääpalveluiden johtaminen ja design -osasto ohjaa pääpalveluiden johtotiimiä. Osaston kerrotaan ohjaavan pää palveluiden digitaalisen asiakaskokemuksen, suunnittelun ja kehittämisen suuntaa.

Muutoksen muotoilu -osasto vastaa muutoksen johtamisesta muotoilun keinoin keskittyen erityisesti Ylen tarjontaan ja asiakas kokemukseen. Osasto suunnittelee strategisia muutoshankkeita ja toteuttaa niitä yhdessä sisältöyksiköiden kanssa.

Urheilu ja tapahtumat -yksikkö vastaa Ylen urheilutapahtumista ja -uutisista sekä tuottaa tapahtumia ja kehittää tapahtumakonsepteja. Yksikkö vastaa myös Ylen tuotannosta ja designista sekä tuotantoresurssin suunnittelusta. Tapahtumat-osasto tuottaa vaikuttavia ja monimediallisia tapahtumia yhdessä Ylen eri yksiköiden kanssa. Lisäksi osasto kehittää yhtiön tapahtumakonsepteja luoden vuorovaikutusta yhdessä eri yleisöjen kanssa ja myös kokonaan uutta digitaalista läsnäoloa. Yksikössä on vaikuttavuuspäällikkö, joka vastaa strategiasta, tuotantosuunnittelusta ja sisältökehityksestä.

Päivärinta jatkaa yksikköjen listausta. Ylen Luovat sisällöt ja media -yksikkö vastaa hänen mukaansa seuraavista kotimaisista suomenkielisistä sisältökokonaisuuksista: asia, draama, kulttuuri, viihde sekä sisällöt lapsille ja nuorille. Yksikkö vastaa myös Ylen suomenkielisten kanavien ja Yle Areenan ohjelmistoista, palveluiden brändeistä, julkaisusuunnittelusta sekä verkkopalvelukehityksestä.

Samaan yksikköön kuuluu Strategia, suunnittelu ja kehitys -osasto, joka pitää huolen, että yksikön työntekijöillä on paras mahdollinen tieto ja ymmärrys erilaisten suomalaisten tarpeista sekä paras osaaminen luoda vahvoja sisältöjä kaikille kohderyhmille. Osastoa johtaa operatiivinen päällikkö, asiakkuudesta ja tutkimuksesta vastaa oma päällikkönsä ja tuotekehityksestä ja osaamisesta oma päällikkönsä sekä yksikön tuotannonsuunnittelusta jälleen erillinen henkilö.

Media-osasto vastaa Ylen televisio- ja radiokanavien sekä Yle Areenan operatiivisesta suunnittelusta ja asiakasrajapinnan kehittämisestä, arkistosta, arkistojulkaisusta sekä kääntämisestä ja versioinnista. Markkinointi-osasto vastaa sisältöjen markkinoinnista ja edistää sisältöjen ja palveluiden kohderyhmälähtöistä löydettävyyttä koko yhtiössä.

Svenska Yle -yksikkö vastaa ruotsinkielisestä tarjonnasta kokonaisuudessaan, kaikilla jakeluteillä. Yksikkö vastaa ruotsinkielisestä julkaisusuunnittelusta, palveluista ja välineiden kaavio- ja kanavaprofiilien suunnittelusta, kanavien koostamisesta sekä kaavioiden toteutuksesta. Media ja tarjonta -osasto vastaa Svenska Ylen julkaisuista ja profiileista yksikön kanavilla ja alustoilla ja brändeistä, sisältöjen ja palveluiden markkinoinnista sekä saavutettavuusasioista yhteistyössä yhtiötason vastuuhenkilöiden kanssa.

Lisäksi Ylessä on Teknologia ja kehitys-, Toimitilat-, Teknologialiiketoiminnan kehitys-, Innovaatiot- ja Yhteiset toiminnot -yksiköt sekä Henkilöstö-, Talous- ja Laki-osastot. Viestintä ja brändi -osasto vastaa yhtiön sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, mediasuhteista, yhtiön brändistä ja asiakaspalvelusta. Lisäksi Ylessä on muitakin osastoja, mutta en pitkästytä teitä nyt yhtään enempää.

Työskennellessäni Ylessä yli 22 vuotta meille sisällöntekijöille ei selvinnyt, mitä esimerkiksi eri strategia- ja laboratoriohankkeet ja etiikkatoimiston työ todellisuudessa pitivät sisällään. Ainakaan ne eivät ohjelmissamme näkyneet, Susanne Päivärinta tokaisee.

LUE MYÖS:
”Sanna Marinilla nousi päähän. Big time.”

Susanne Päivärinta. Oscar Lindell

Yle-johtaja Matti Apusen toiminta ihmetyttää – ”Hyvin erikoista”

Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Matti Apusen puhelinsoitto keskustan kansanedustaja Pekka Aittakummulle herättää keskustelua.

Aittakumpu kertoi X-palvelussa saaneensa Apuselta ”yhden poliittisen urani oudoimmista puheluista”.

– Matti Apunen soitti ja väitti, että halveksin Yleä ja Ylen henkilökuntaa, koska olin ”aplodeerannut” oheiselle Purran julkaisulle ja kehottanut leikkaamaan Ylestä, Aittakumpu kirjoitti.

Hän viittasi PS:n puheenjohtaja valtiovarainministeri Riikka Purran alta löytyvään X-julkaisuun.

– Ylen laitaoikeistosarjan tämän päivän jaksossa uhkaavaan kategoriaan pääsee jo näkemyksellä, että mies ei voi synnyttää. Toisessa lehdessä EU-myönteisyyttä mitattiin halukkuudella ottaa yhteisvelkaa ja ajaa liittovaltiota. Joku tässä keskustelussa on kyllä tosi pielessä, Purra totesi.

Keskustan Pekka Aittakumpu kertoi ihmettelevänsä Apusen toimintaa Ylen hallituksen puheenjohtajana.

– Toivottavasti hänellä ei ole tapana soitella tyylittömiä puheluita myös laajemmin kansanedustajille, jotka suhtautuvat Ylen rahoitukseen ja sisältöihin kriittisesti, edustaja pohti.

– Ylen hallituksen puheenjohtajan toiminta ei ainakaan nostata luottamusta hänen toimintaansa. Hänen roolissaan tuollainen käytös ei yksinkertaisesti ole asiallista ja sopivaa. Yle on merkittävä toimija ja arvostan monin tavoin sitä, mutta se ei merkitse kritiikittömyyttä, Aittakumpu sanoi.

Matti Apunen selitti itse toimintaansa Iltalehdelle sillä, että halusi puhelullaan vain tietää, mitä Pekka Aittakumpu oli tarkoittanut kommentillaan Yleltä leikkaamisesta. Hänen mukaansa kysymyksiä saa esittää.

Apunen myös kummeksui puhetta painostuksesta.

– En mä ymmärrä, miten mä voisin painostaa häntä. Hän on päätöksentekijä ja mä olen tarkkaan ottaen hänen alaisensa. Yleisradio on eduskunnan radio, hän totesi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Matti Apunen. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Tilanne on kirvoittanut X:ssä kommentteja niin edustajakollegoilta kuin media-alaltakin.

– Toivottavasti joku väärinkäsitys tai satunnainen tapahtuma. On aika omituista, jos eduskunnan alainen Yle painostaa kansanedustajia. Kiinnostavaa nähdä miten eduskunta reagoi tällaiseen. Antaa ajattelemisen aihetta. Alleviivaa riippumattoman median roolia, Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoi.

Helsingin Sanomien tuottaja Salla Vuorikoski taas sanoi pitävänsä hyvänä, että jos tällaisia ”lobbaus- tai painostuspuheluita joku soittaa”, tekee sen hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja eikä päätoimittaja. Toisena ajatuksenaan hän arvioi, että näin syntyi lähinnä vahinkoa Ylelle.

– Pidän tosi vahingollisena sitä, että poliitikot toistuvasti kytkevät Ylen yksittäiset sisällöt yhtiön rahoituskeskusteluun. Näin Aittakumpu teki, vaikka muuta väittää. Tämä tekee mahdottomaksi edes järkevän keskustelun siitä, mikä on Ylen sopiva koko, Vuorikoski muun muassa jatkoi.

Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola piti hänkin tapausta hyvin erikoisena.

– Ylen hallituksen puheenjohtaja nootittaa kansanedustajaa. Näinkö Ylen hallituksen puheenjohtaja paimentaa kansanedustajia ja eduskuntaa Ylen taakse muun muassa rahoituskysymyksissä. Näyttää aivan siltä, että Yle on eduskunnan yläpuolella, Mervola toteaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Atte Kaleva taas puolestaan sanoi Aittakummun kertoman olevan ”aivan ennenkuulumatonta”.

– Ylen hallituksen pj kertoo kansanedustajalle mitä saa tehdä ja mitä ei, Kaleva päivitteli.

”Ylestä on välttämätöntä leikata”

Kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahden mukaan Yleisradio ei voi jäädä leikkauksien ulkopuolelle.

– Lopulta ongelma Ylessä ei ole journalismin laatu. Ongelma on se, ettei Suomella yksinkertaisesti ole varaa rahoittaa Ylen täysin läpinäkymätöntä toimintaa 600 miljoonalla veronmaksajien eurolla joka vuosi. Yleltä on välttämätöntä leikata ja paljon, Sammallahti kirjoittaa X-palvelussa.

Kansanedustaja viittaa X:ssä tästä löytyvään Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen. Siinä päätoimittaja Erja Yläjärvi nostaa esiin, miten Ylen rahoitus kasvaa tänä vuonna 17 miljoonaa euroa samalla kun muualta leikataan.

– Kun peruspalveluja ei muualla yhteiskunnassa enää voida taata, keskustelua Ylestä ei pitäisi käydä kaikesta muusta rahankäytöstä erillään. Julkinen palvelu on keskeinen osa suomalaista demokratiaa, mutta ei irrallinen saareke, Yläjärvi kirjoittaa.

Ylen Budjetti on suuri eurooppalaiselle yleisradioyhtiölle. Vaikka Yle viittaakin usein muiden pohjoismaiden budjettien olevan samaa suuruusluokkaa, on näissä maissa myös merkittävästi suurempi väestö.

Erja Yläjärvi huomauttaa, että Tanskan yleisradio käyttääkin noin 13 prosenttia vähemmän asukasta kohden kuin Suomi, Ruotsin 18 prosenttia vähemmän, ja Viron jopa 70 prosenttia vähemmän.

– Yle-keskustelua ei kuitenkaan pitäisi tylpistää pelkäksi mediakeskusteluksi. Nyt kaivattaisiin rauhallista arvopuhetta siitä, mihin verot riittävät. Onko esimerkiksi uutuuttaan hohtava arvokisojen urheilustudio todella tärkeämpi kuin vaikkapa paikalliset kirjastot?, Yläjärvi kysyy.

Työryhmä arvioi Ylen tehtävää ja rahoitusta

Valtioneuvosto on asettanut parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta. Työryhmän on määrä antaa raporttinsa eduskunnan kevätistuntokauden 2024 loppuun mennessä.

Työryhmä arvioi Ylen rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja Yle-lain muutostarpeita sekä tarkistele Ylen tehtäviä. Työryhmään kuuluu edustajia kaikista eduskuntapuolueista.

Hallitusohjelman mukaan Ylen rahoitus ja varojen käyttö avataan julkiseksi osakeyhtiölain puitteissa. Tavoitteena on, että Yle näyttää avoimuudessa ja tehokkaassa rahankäytössä esimerkkiä. Myös Ylen riippumattomuutta ja toimituksellista puolueettomuutta aiotaan vahvistaa.

Työryhmä valmistelee mietinnön, jonka täytyy hallitusohjelman mukaan olla valmis eduskunnan kevätistuntokauden 2024 loppuun mennessä.

Työryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Matias Marttinen (kok.).

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)