Nykytilan arvio ja odotus kuluttajan omasta taloudesta paranivat elokuussa heinäkuuhun verrattuna. Sen sijaan odotus Suomen taloudesta vuoden kuluttua heikkeni jälleen. Viime vuoden elokuuhun nähden näkemykset taloudesta heikkenivät merkittävästi, kertoo Tilastokeskus.
Elokuussa näkemykset omasta ja Suomen taloudesta olivat hyvin pessimistiset. Odotus Suomen taloudesta vuoden kuluttua oli likimain synkin koko mittaushistoriassa 1995–2022.
Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli -14,9 elokuussa, kun se heinäkuussa oli -15,9 ja kesäkuussa -14,3. Viime vuoden elokuussa luottamusindikaattori sai arvon 4,0. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,9.
Elokuussa luottamus talouteen oli vahvinta Itä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -11,6 ja -11,8). Heikointa luottamus oli muualla Etelä-Suomessa (-17,9). Väestöryhmistä opiskelijat olivat optimistisimpia (-6,7). Elokuussa selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset (-24,5).
Elokuussa peräti 81 prosenttia kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on tällä hetkellä huonompi kuin vuosi sitten, ja vain kuusi prosenttia näki sen parempana.
Kuluttajista 27 prosenttia arvioi, että heidän oman taloutensa tila on nyt huonompi kuin vuosi sitten. Hieman harvempi eli 25 prosenttia kuluttajista piti omaa talouttaan elokuussa viimevuotista vahvempana.
Elokuussa vain 11 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Yli puolet eli 59 prosenttia kuluttajista puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Oman taloutensa kohentumiseen luotti elokuussa 27 prosenttia kuluttajista, kun taas 29 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.
Työttömyydestäkin synkkä odotus
Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa heikkeni elokuussa melko pessimistiselle tasolle. Kuluttajista enää 17 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja aiempaa useampi eli 41 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän.
Elokuussa työlliset eli palkansaajat ja yrittäjät arvioivat omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan pahentuneen yhtä suureksi kuin pitkällä ajalla keskimäärin.
Työllisistä seitsemän prosenttia uskoi uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja jopa 16 prosenttia arvioi riskin kasvaneen. Toisaalta lähes puolet eli 45 prosenttia työllisistä koki elokuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.
Elokuussa kuluttajien arviot inflaatiosta kyselyhetkellä ja vielä vuoden kuluttua kohosivat mittaushistorian korkeimmiksi. Kuluttajat arvioivat, että kuluttajahinnat ovat nousseet 7,5 prosenttia viime vuoden elokuusta ja nousevat 6,4 prosenttia seuraavan vuoden aikana.
Kuluttajista 82 prosenttia oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja 69 prosenttia odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.
Säästäminenkään ei kannata
Elokuussa ajankohtaa pidettiin erittäin huonona lainanotolle ja myös säästämiselle. Kuluttajista vain 19 prosenttia arvioi ajankohdan otolliseksi lainan ottamiselle ja enää 39 prosenttia piti säästämistäkään kannattavana.
Silti aikomusta lainanottoon esiintyi vielä kuten pitkällä ajalla keskimäärin kuluttajien keskuudessa. Elokuussa 16 prosenttia kuluttajista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.
Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat edelleen hyväksi elokuussa ja mahdollisuuksia säästämiseen ennakoitiin olevan tulevina kuukausina keskimääräisen verran. Rahaa oli elokuussa jäänyt säästöön 59 prosentilla kuluttajista ja 74 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.
Rahankäyttöä vähennetään
Elokuussa aikaa pidettiin huonoimpana koskaan kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista enää vain 11 prosentin mielestä ajankohta oli otollinen hintaville hankinnoille.
Kuluttajilla oli elokuussa hyvin vähän aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana.
Ostoaikeet ovat vähentyneet rajusti vuodentakaisiin verrattuna. Elokuussa kymmenen prosenttia kuluttajista aikoi lisätä ja 42 prosenttia vähentää rahankäyttöä kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.
Auton ostoa seuraavan vuoden aikana harkittiin elokuussa vähemmän kuin keskimäärin pitkällä ajalla. Sen sijaan asunnon osto- tai rakentamisaikeita riitti jälleen keskimääräisen verran. Lisäksi asunnon peruskorjausta koskevat suunnitelmat lisääntyivät vaihteeksi melko runsaiksi.
Elokuussa vain 13 prosenttia kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa auton vuoden sisällä. Asunnon ostoa harkitsi samoin 13 prosenttia kuluttajista. Kuluttajista 20 prosenttia suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–18. elokuuta 976 Suomessa asuvaa henkilöä.