Verohallinto lähettää viime vuoden verotuspäätöksen miljoonille suomalaisille tämän kevään aikana. Samalla ilmenee, kuinka paljon valtio palauttaa veroja viime vuonna liikaa maksetuista veroista. Jos veroja on maksettu liian vähän, valtiolle joutuu maksamaan jäännösveroa eli ”mätkyjä”.
Viime vuoden verotuspäätöstä tarkastellessa ja tämän vuoden tuloja arvioitaessa voi herätä mieleen kysymys, kumpi sitten tulee kannattavammaksi vaihtoehdoksi rahansäästön kannalta: maksaa liikaa veroja ja ottaa seuraavana vuonna veronpalautuksia, vai maksaa liian vähän veroa ja maksaa ne jäännösveron muodossa ensi vuonna.
Veronmaksajien keskusliiton ekonomistin Janne Kalluisen mukaan asiaan on vaikeaa antaa yleispäteviä vastauksia jo siksikin, että jäännösveron eli mätkyjen korko ja veronpalautuksen hyvityskorko vaihtelevat vuodesta toiseen ja ne vahvistetaan verovuoden lopulla.
– Tällä hetkellä korko vuoden 2023 veronpalautukselle ei ole välttämättä verrattain suuri, ja toisaalta jäännösveron, eli mätkyjen korko vuodelta 2023 on jo kuusi prosenttia. Vuoden 2023 veronpalautukselle tai mätkyille korko alkaa juosta helmikuusta 2024 alkaen, Kalluinen kertoo Verkkouutisille.
Ison veronpalautuksen kerryttäminen ei välttämättä kannata
Joissain tilanteissa veronpalautuksen ottaminen voi tulla taloudellisesti kannattavammaksi. Vuoden 2023 veronpalautukselle maksetaan kahden prosentin korkoa, joka on veroton. Kalluinen huomauttaa, että parhaillaan pankit tarjoavat säästötileilleen suunnilleen tämän suuruisia tai jopa korkeampia korkoja, mutta niistä maksetaan erikseen korkotulojen lähdevero.
Kalluisen mukaan ei ole tavatonta, että joku haluaa maksaa ylen määrin ennakonpidätystä saadakseen myöhemmin isot veronpalautukset, mutta hyvityskorkoa vastaavan tuoton talletukselle voisi tällä hetkellä saada lähdeveronkin jälkeen pankin säästötileiltä.
– Lisäksi palautuskorko alkaa juosta vasta helmikuun alusta alkaen, vaikka liiallinen ennakonpidätys olisi tehty jo kauan aikaisemmin.
Hänen mukaansa käyttötilien nykykorot palautuskorkokin toki päihittää helposti.
– Sijoittaminen tuotto-odotukseltaan korkeampiin riskipitoisempiin kohteisiin on toki asia erikseen.
Ekonomistin mukaan ison veronpalautuspotin kerryttäminen ei välttämättä ole taloudellisesti erityisen kannattavaa.
– Jos joku on kuitenkin halunnut niin tehdä omista syistään, niin onko sekään toisaalta keltään muulta pois?, Kalluinen kysyy.
Ekonomisti ei kannusta mätkyjen tavoitteluun
On myös olemassa tilanteita, joissa on kannattavampaa pitää veroprosenttia liian alhaisena ja ottaa jäännösverot eli ”mätkyt” maksettavaksi.
Vuoden 2023 jäännösverosta maksetaan niin kutsuttua huojennettua viivästyskorkoa, jonka suuruus on kuusi prosenttia.
– Jäännösveron korko tosin lasketaan vasta seuraavan vuoden helmikuun alusta aina jäännösveron ensimmäisen maksuerän eräpäivään, joka vaihtelee verotuksen valmistumisen perusteella. Jäännösveron 1. maksuerän eräpäivä vuonna 2024 on aikaisintaan heinäkuussa, viimeistään joulukuussa.
Kalluinen huomauttaa, että toisaalta jäännösvero korkoineen on ollut mahdollista kuitata maksamalla lisäennakkoa tammikuussa 2024, minkä ansiosta korolta on voinut välttyä.
– Nykyisellä kuuden prosentin huojennetulla viivästyskorolla se onkin voinut olla ihan perusteltua toimintaa. Jäännösveron korosta myös vähennetään 20 euroa tai koron määrä, jos se korko on alle 20 euroa.
Vaikka ”liian matalalla” ennakonpidätysprosentilla voi olla mahdollista saavuttaa jonkinlaista taloudellista etua, tavallisen palkansaajan tapauksessa kyse ei Kalluisen mukaan useimmiten voi olla järin merkittävistä summista.
– Kukin voi kohdallaan miettiä, olisiko tällaisen edun tavoitteluun uhratulle ajalle keksittävissä tuottavampaa tai tähdellisempää käyttöä.
– Tässä yhteydessä voi myös olla paikallaan huomauttaa, että verokorttihakemuksen peukalointi mätkyjen tavoittelun tarkoituksessa on toimintaa, johon ei ole välttämättä syytä erityisesti rohkaista, Kalluinen jatkaa.
Pitääkö edelleen paikkansa, että koska veronpalautuksen korko on niin alhainen, sama raha kannattaa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi sijoittaa?
– Vastaus varmaan riippuu siitä, kuinka hyvästä sijoittajasta on kyse. Jäännösveron korko on tällä hetkellä suhteellisen korkea, joten lisäennakon maksaminen tammikuussa on ainakin voinut olla kannattavaa, jos on tiennyt saavansa korollisia mätkyjä, Kalluinen toteaa.
LUE MYÖS:
Saitko palkankorotuksen? Näin paljon siitä menee veroihin
Mihin ylimääräinen raha kannattaa nyt laittaa? Ota nämä asiat huomioon