Kanada aikoo liittyä Euroopan unionin 90 miljardin euron lainaan Ukrainalle, kertoivat asiaan perehtyneet lähteet Financial Timesille (FT). Heidän mukaansa Ottawa ja Bryssel pyrkivät sopimaan Kanadan rahoitusosuuden suuruudesta ennen lokakuun alussa Montrealissa järjestettävää EU-huippukokousta.
Suunnitelman toteutuessa Kanadasta tulisi toinen Euroopan unionin ulkopuolinen maa, joka osallistuu Kiovalle suunnattuun lainaohjelmaan. Aiemmin Britannia liittyi ohjelmaan.
FT:n lähteiden mukaan Kanadan pääministeri Mark Carney pyrkii vahvistamaan yhteisiin arvoihin sitoutuneiden liberaalien valtioiden liittoumaa vastapainoksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille. Osallistumalla Ukrainan lainan rahoittamiseen Carney haluaa osoittaa Euroopalle sitoutumisensa liittolaisiin.
– Olemme kiitollisia kaikesta tuesta, jota Kanada antaa Ukrainalle, ja olemme valmiita tekemään yhdessä vielä enemmän, eräs eurooppalainen virkamies sanoi FT:lle.
Kanada on jo myöntänyt Ukrainalle noin 4,7 miljardia dollaria sotilaalliseen apuun. Viime viikolla Carney ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sopivat maiden välisestä ”satavuotisesta kumppanuudesta”.
Kanada toivoo solmivansa EU:n kanssa myös muita sopimuksia saadakseen apua kauppasodassa Yhdysvaltojen kanssa. Ottawa aikoo muun muassa liittyä EU:n supertietokoneverkostoon tehdäkseen yhteistyötä tekoälyn parissa sekä allekirjoittaa Brysselin kanssa digitaalista kauppaa koskevan sopimuksen.
Yhdysvaltojen ja Kanadan erimielisyydet kärjistyivät viime kuussa, kun maiden väliset kauppaneuvottelut kariutuivat. Yhdysvallat on Kanadan suurin kauppakumppani. Maiden vuosittainen tavarakauppa on arvoltaan 620 miljardia euroa. Kauppa Euroopan kanssa on arvoltaan huomattavasti vähäisempää, noin 130 miljardia euroa.
Kiova sai EU:n 90 miljardin euron lainan ensimmäisen erän kesäkuun lopussa. Sen suuruus oli 3,2 miljardia euroa. Euractivin lähteiden mukaan ensimmäiseen erään ei sisältynyt lähes 6 miljardin euron osuutta puolustusmenoihin.
EU-maat hyväksyivät lainan Kiovalle huhtikuussa. Rahoituksen odotetaan jakautuvan vuosille 2026–2027 EU:n joukkovelkakirjoilla kerättävän varainhankinnan avulla. Evropeiska Pravdan mukaan 90 miljardista eurosta 30 miljardia ohjataan Ukrainan budjettitukeen ja 60 miljardia puolustusmenoihin. Budjettirahoitus annetaan kuitenkin vastineeksi uudistuksista.